Suomen puolustusministeriö julkaisi torstaina poikkeuksellisen tiedotteen. Siinä oikaistiin useita Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigun pitämän puheen sisältämiä asiavirheitä.
Puolustusministeri Shoigu oli Moskovassa pitämässään puheessa muun muassa väittänyt, että Suomessa toimisi Yhdysvaltain johdolla perustettu kyberoperaatiokeskus ja että Suomi, Ruotsi ja Nato olisivat solmineet toukokuussa sopimuksen, joka avaa Natolle rajoittamattoman pääsyn Suomen aluevesille ja ilmatilaan. Tiedotteessaan puolustusministeriö totesi niin nämä kuin joukon muita Shoigun väitteitä virheellisiksi.
– Puolustusministeriön välitön reaktio oli vähintäänkin oikeansuuntainen, Suomen Moskovan-edustuston päällikkönä 2012–2016 toiminut suurlähettiläs Hannu Himanen arvioi Verkkouutisille.
– Ministeriön tiedote on taitavasti laadittu. Shoigun ilmeisen tahalliset virheet osoitetaan ja korjataan selväsanaisesti, mutta hänen puheenvuoronsa merkitystä ei tarpeettomasti paisutella eikä dramatisoida. Tyylivalinta viestii siitä, että Venäjän puolustusministerin puheet voi tällä kertaa jättää pitkälti omaan arvoonsa.
Järeämpiin toimiin Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon taholta ei Himasen mielestä juuri nyt ole aihetta. Hän kuitenkin uskoo asiaan vielä valtiojohdon taholta palattavan, kun kesä on ohi.
– Olisi hyvä, jos joku ulkopoliittiseen johtoon kuuluva sopivan tilaisuuden tullen kävisi läpi Shoigun esittämää disinformaatiota. Silloin voisi todeta, mitä hallitusohjelmaan on kirjattu sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, ja kerrata Nato-kumppanuutemme tosiasiallinen sisältö sekä sen merkitys Suomelle, Himanen sanoo.
Luonteva foorumi tällaiselle puheenvuorolle voisi tarjoutua esimerkiksi vuosittaisen suurlähettiläskokouksen yhteydessä elokuun lopulla. Sen julkista osuutta seurataan tiettävästi myös Venäjällä tarkoin.
Informaatiovaikuttamisen elementtejä
Puolustusministeri Sergei Shoigun tiistaista puhetta on suomalaisessa julkisuudessa tähän mennessä kommentoitu lähinnä venäläisten uutistoimistojen välittämien uutistietojen pohjalta. Suurlähettiläs Hannu Himanen on tutustunut Venäjän puolustusministeriön siitä julkaisemaan laajaan venäjänkieliseen selostukseen.
Vaikka koko puhetta ei olekaan julkistettu, puolustusministeriön tiedote näyttää kattavan tarkasti Shoigun puheen julkisen osuuden, joka on liitetty videotallenteena ministeriön tiedotteen yhteyteen.
– En halua lukemani perusteella vähätellä hänen puheensa merkitystä, mutta en myöskään näe siinä suurta laadullista eroa siihen nähden, mitä Venäjän taholta on jo useaan otteeseen aikaisemminkin lausuttu, Himanen sanoo.
Suomen ja Ruotsin Nato-suhdetta koskevat faktat ovat hänen mukaansa puheessa niin pahasti sekaisin, että on vaikea päätellä, mihin mikäkin Shoigun väitteistä saattaisi perustua. Puhe onkin eräänlainen retorinen monikärkiohjus, jonka kohteina ovat niin venäläiset, Nato kuin Suomi ja Ruotsi.
– Siinä on vahva informaatiovaikuttamisen ulottuvuus Venäjälle tyypilliseen tapaan. Ilmeisenä tarkoituksena on siis vaikuttaa länteen myös yleisen mielipiteen kautta.
Erityisen mielenkiintoisena Himanen pitää osuutta, jossa Shoigu selittää Naton kasvattaneen sotilaallista läsnäoloaan Itä-Euroopassa ”alueen ulkopuolisten maiden toimesta”.
– Mistä alueesta Shoigu puhuu? Selostuksen perusteella jää epäselväksi, viittaako hän Yhdysvaltain joukkoihin Euroopassa vai muiden Nato-maiden joukkoihin Itä-Euroopassa, jota ei edes ole yksiselitteisenä maantieteellisenä alueena määritelty, Himanen pohtii.
Oli niin tai näin, viestin tarkoituksena on hänen mielestään vahvistaa venäläisten mielikuvaa vihamielisestä Natosta, joka lisää joukkojaan ja harjoittelee yhä aggressiivisemmin Venäjän lähialueilla.
Vanhan toistoa
Suurlähettiläs Himanen arvioi puheen lähinnä vahvistaneen aiempaa käsitystä Venäjän sotilasjohdon suhtautumisesta Suomeen.
– Vuonna 2012 Venäjän asevoimien silloinen komentaja, kenraali Nikolai Makarov väitti kansallisten harjoitustemme ja osallistumisen Nato-harjoituksiin osoittavan, että Suomi on tosiasiallisesti siirtymässä kohti Natoa ja uhkaa sotilaallisesti Venäjää. Hänen seuraajansa, kenraali Valeri Gerasimov on puolestaan esitellyt grafiikkaa, jossa Suomi on hahmotettu osaksi Naton rakenteita, Himanen muistuttaa.
– Suomea on venäläiskenraalien karttapöydillä käsitelty jo pitkän aikaa aivan samoin kuin siinä tapauksessa, että olisimme Naton jäsen.
Shoigun ilmoitus Suomen ja Ruotsin tiivistyneen Nato-yhteistyön aiheuttamista vastatoimista ei Himasta hätkäytä.
– Venäjä on useaan otteeseen uhannut vastatoimilla, jos maamme hakisivat Nato-jäsenyyttä. Nyt puolustusministeri puhuu vastatoimista jo siksi, että toimimme yhdessä Naton kanssa, hän sanoo.
– En osaa nähdä sellaisia sotilaallisia vastatoimia, joihin Venäjä ei olisi jo ryhtynyt tai joihin ryhtymistä se ei parhaillaan muutenkin valmistelisi. Venäjä on jatkanut systemaattisesti asevoimiensa modernisointia. Lisää joukkoja ja aseistusta on sijoitettu vuosikausia lähialueillemme, erityisesti Kaliningradiin ja Pietarin lähistölle.
Suomen ja Ruotsin Nato-yhteistyötä sättivässä puheessaan Shoigu selosti huomattavan yksityiskohtaisesti Venäjän asevoimien joukkojen ja aseistuksen tulevaa vahvistamista muun muassa Itämeren alueella.
– Yksi mahdollinen tulkinta on, että Suomeen ja Ruotsiin kohdistuva arvostelu onkin tarkoitettu oikeuttamaan näitä jo kauan sitten viritettyjä ja osittain jo toteutettuja suunnitelmia, Himanen huomauttaa.
