Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä toteaa Suomen olevan syntyvyydeltään pohjoismainen peränpitäjä.
Esimerkiksi Helsingin 1,19 lapsen hedelmällisyysluku on huomattavasti Kööpenhaminaa (1,63 lasta) alhaisemmalla tasolla. Syitä ilmiölle on etsitty muun muassa arvojen muutoksesta, kaupungistumisesta ja työelämän muutoksesta.
– Tanska on edelleen siitä kiinnostava esimerkki, että Suomessa syntyvyyskeskustelu on keskittynyt työelämän epävarmuuteen varsinkin irtisanomislakien yhteydessä. Tanskassa työntekijä on helppoa palkata ja helppoa irtisanoa. Työaika joustaa erittäin paljon ylitöiden ja viikonlopputöiden osalta, Maanselkä kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
– Työntekijöillä voi teettää joustavasti asioita. Palkat joustavat erittäin paljon kun yleissitovuutta ei ole. Suomessa työntekijällä on parempi irtisanomisturva, eikä lapsia silti synny enempää.
Alle 35-vuotiaat ovat toimeentulotuen suurkuluttajia
Maanselkä toteaa Tanskan nuorisotyöttömyyden olevan vain 9,5 prosenttia, kun vastaava luku on Suomessa 24 prosenttia. Ilmiöön vaikuttaa osaltaan passivoiva sosiaaliturva.
– Kaikista huonoimmassa sosioekonomisessa asemassa olevat henkilöt ovat maassamme useimmiten miehiä. Kun toimeentulotukea vertaillaan maiden välillä, niin Suomi on poikkeus kansainvälisesti sillä, että täältä saa toimeentulotukea suoraan netistä.
– Se on erittäin passivoiva ja syrjäyttävä tukimuoto. Erityisesti yksin asuvat alle 35-vuotiaat nuoret ovat tuen suurkuluttajia.
Viime vuosina myös esimerkiksi Britannia, Alankomaat ja Norja ovat uudistaneet sosiaalipalvelut, työllisyyspalvelut ja tukien saamisen yhden luukun periaatteella. Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa toimeentulotuki on vahvasti vastikkeellista.
– Sosiaaliturvauudistus pitäisi saada pikaisesti käyntiin, jotta nuorille miehille tarjottaisiin passivoivan tuen sijaan aktiivitoimia, joilla he pääsisivät työmarkkinoille. Väitän että kehno syntyvyys voi johtua osittain Suomen passivoivasta sosiaaliturvasta. Vastikkeeton perustulo vain pahentaisi ongelmaa, Asmo Maanselkä toteaa.
Kööpenhaminassa ( 602 481 asukasta) syntyi 10 091 lasta. Helsingissä ( 635 000 asukasta) vain 6 566 lasta. Johtuuko Suomen kehno syntyvyys perhearvoista, irtisanomissuojasta vai kaupungistumisesta? Veikkaan että sosiaaliturvalla on asiassa tekemistä. https://t.co/7o4c7aR3eZ
— Asmo Maanselkä (@Maanselka) November 22, 2018
