Slovenian parlamentti päätti 2015 rakentaa kansalaiskritiikkiä nostattaneen 160 kilometriä pitkän piikkilanka-aidan Kroatian rajalle, luontomatkailijoiden suosiman joen rantapenkereille. Maahanmuuttoa aita ei rajoita, mutta ympäristölle siitä on haittaa.
Entisen Jugoslavian vaurain maa Slovenia on kahden miljoonan asukkaan luonnonkaunis maa. Kompaktin pienen EU-valtion sijainti Itävallan, Kroatian, Italian ja Unkarin kyljessä tarjoaisi ihanteellisen reitin maahanmuuttovirralle, sen jälkeen kun Unkari rakensi oman sähköistetyn raja-aitansa Kroatian rajalle, jolloin pakolaisvirta haki uutta suuntaa.
Pienen maan kestokyky valtavalle pakolaisvirralle saattaisi olla kestämätön. Loppuvuonna 2015 pakolaisia kulki Slovenian läpi 180 000. Slovenian kauttakulku on houkuttelevaa, koska Schengeniin kuuluvan Slovenian rajan jälkeen ihmisillä on passintarkastuksista vapaa kulkuoikeus muualla Euroopassa.
Pakolaisvirrasta huolestuneena Slovenian parlamentti teki reilun enemmistön turvin päätöksen 160 kilometriä pitkän piikkilanka-aidan rakentamiseksi Kroatian rajalle. Mutta se rakensi aidan 100 kilometriä väärään paikkaan, Stem-joen alueella ei pakolaisvirtaa ole nähty.
Aita maksoi 8,5 miljoonaa euroa, mutta lopullinen lasku on paljon suurempi, jos huomioidaan paikalliset menetykset.
Rajajoki on matkailullisesti arvokas kalaisa luontoaarre, jonka käyttö on tyrehtynyt piikkilanka-aidan takia. Muut ympäristövaikutukset puhuttavat myös. Paitsi turistien melontamahdollisuudet, aidalla katkaistiin myös villieläinten tuhansianvuosia käyttämät kulkureitit.
Slovenian maahanmuuttopolitiikka on entiselle Itä-Euroopalle tyypillisen kielteistä. Ruotsi on Euroopan asukaslukuun suhteutettuna maahanmuuttotilaston kärkimaa ennen Saksaa.
Laimeat vaalit
Sloveniassa käytiin presidentinvaalit viikko sitten sunnuntaina. Istuva presidentti Borat Pahor voitti toisella kierroksella entisen standup-koomikon, Marjan Sarecin pienellä äänierolla. Pahorin äänimäärä oli 53 prosenttia, Sarec keräsi yllättäen 47 prosenttia äänistä.
Äänestysprosentti jäi 43 prosenttiin. Barot Pahor valittiin virkaan 373 000 äänellä. Ilman poliittista vaikutusvaltaa olevan presidentin tehtävä on lähinnä diplomaatin virka.
Pieni äänestysprosentti ja lähes yhdeksän tuhannen hylätyn äänestyslipukkeen määrä viittaa poliittiseen tyytymättömyyteen. Sloveniassa käydään voimistuvaa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta, mutta presidentinvaaleissa esimerkiksi aihetta ei sivuttu.
Todellisen maahanmuuttopoliittisen keskustelun paikka alkaa Sloveniassa olemaan lähellä. Pääministeri Miro Cerar on joutunut kommentoimaan esiin nousseita tapauksia televisiossa viime aikoina lähes päivittäin julkisuuteen nousseen syyrialaisen parturin yksittäistapauksen johdosta. Asia on nostettu nyt perustuslakikomitean käsittelyyn, minkä takia pääministerille on aiheutunut selittelypaineita. On todennäköistä että maahanmuuttoa ei ratkaista tulevaisuudessa Balkanillakaan muureja rakentamalla.
Kroatia on kritisoinut voimakkaasti slovenialaista maahanmuuttolakia. Slovenian ja Kroatian epäsopuisia välejä aita ei ainakaan edesauta.
HANNU KOIVISTO, Ljubljana
