Sekä vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala että kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ovat sitä mieltä, että Eurooppa-neuvoston sopimus maihinottopisteiden perustamisesta maahanmuuton hillitsemiseksi on vain laiha sopu.
Kiireellinen aikataulu ja maahanmuuton ongelmien korostaminen retoriikassa johtuvat vihreiden Hautalan mielestä EU-maiden sisäisestä poliittisesta paniikista sekä Keski- ja Itä-Euroopan vastahakoisuudesta olla tekemisissä maahanmuuttajien kanssa.
Mepin mukaan maahanmuutossa kriisin huippu saavutettiin jo muutama vuosi sitten.
– EU-alueelle pyrkivien ihmisten määrä on laskenut lokakuusta 2015 jopa 95 prosenttia. Tämä kertoo mielestäni tilanteesta sen verran, että kyseessä on poliittinen paniikki ja ensisijaisesti halutaan torjua sitä, Hautala toteaa meppien aamiaistilaisuudessa.
Heidi Hautalan mukaan sopimuksesta näkee, että siinä on pyritty laittamaan yhteen useat ristiriitaiset näkemykset.
Hautala epäilee, että ristiriitaista sopimusta olisi hyvin vaikea laittaa käytäntöön, mutta ei halua kommentoida esityksen yksityiskohtia tarkemmin.
Kokoomusmeppi Pietikäisen mukaan ajatus maihinnousupisteistä on hyvä ja näppärä, vaikka sopimus itsessään vaikuttaa mepistä hyvin ohuelta.
– Sopimus mahdollistaa sen, että voimme paikan päällä varmistaa, kenellä on oikeus turvapaikan hakemiseen, Pietikäinen sanoo.
Meppiä kuitenkin arveluttaa maihinottopisteiden konkreettinen toteutus.
– Nykyiset pakolaisleirit ja pidätyskeskukset ovat kamalia ja niitä käytetää pakkotyövoiman lähteenä. Leireiltä hankitaan orjatyövoimaa ja naiset joutuvat raiskausten uhreiksi. On aika epätodennäköistä, että näistä saataisi tehtyä maihinottopisteiksi sopivia säädyllisiä ja sisäsiistejä paikkoja, Pietikäinen sanoo.
Vapaaehtoisuuteen perustuva maihinottopisteiden pystyttäminen johtaa Pietikäisen mukaan siihen, että jatkossa turvapaikkaa haettaisi koko EU-alueelle, eikä tiettyyn jäsenmaahan.
– Täytyy keksiä, miten pystymme kotiuttamaan turvapaikanhakijoita tasaisesti ympäri Eurooppaa.
Tärkeintä kokoomusmepin mukaan olisi pyrkiä tukemaan niitä maita, jonne tulee paljon pakolaisia lyhyellä aikavälillä ja keskittyä Dublinin sopimuksen kehittämiseen, jotta EU-alueelle saataisi yhteinen ja toimiva maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka.
Pietikäinen myös ihmettelee Suomen vastahakoisuutta unionin jäsenvaltioiden välistä vastuunjakoa kohtaan.
– Vastustamme pakollista mekanismia pakolaisten ottamisesta, mutta olemme itse vapaaehtoisia ottamaan lisää pakolaisia. Emme siis koe, että sen pitäisi olla velvollisuus kaikille.
Myös Heidi Hautalan mielestä Suomen olisi alusta alkaen kannattanut asettua vastuunjaon kannalle.
– Ruotsin pääministeri sanoi toissavuonna parlamentin täysistunnossa hyvin. Jos haluamme säilyttää Schengenin tarjoaman vapaan liikkuvuuden, meillä täytyy myös olla vastuunjako, Hautala toteaa.
Eurooppa-neuvoston huippukokouksen päätöksiä käsitellään tulevalla viikolla Euroopan parlamentissa.
