Palkansaajajärjestö Pardian tuoreen jäsenkyselyn mukaan naisista 13 prosenttia ja miehistä 12 prosenttia on kokenut seksuaalista häirintää viimeisen kahden vuoden aikana. Asiakastyötä tekevät kokevat selvästi enemmän häirintää kuin muut (17 %).
Yleisin häirinnän muoto on härskit puheet tai kaksimieliset vitsit, jotka koetaan häiritseviksi tai loukkaaviksi (73 % häirityistä).
Häirintää kokeneista naisista suurempi osa (61 %) on kokenut suoraan omaan persoonaan kohdistuvaa häirintää kuin miehistä (57 %).
Nuoret naiset kokevat useammin häirintää kuin tätä vanhemmat naiset ja miehet. Alle 35-vuotiaista naisista lähes joka neljäs on kokenut häirintää viimeisen kahden vuoden aikana. Miehillä vastaavaa ikään sidottua yhteyttä häirityksi tulemiseen ei ole yhtä selkeästi.
Häiritsijä on useimmiten työtoveri (55 %) tai asiakas (29 %). Selvästi harvemmin häirinnän kohteeksi joutuu esimiehen (16 %), muun johtavassa asemassa olevan (14 %) tai ulkopuolisen yhteistyökumppanin (11 %) taholta. Häiritsijä on iältään pääasiassa häirittyä vanhempi (58 %) tai saman ikäinen (28 %).
Häirintää kokeneista miehistä vain 37 prosenttia on puhunut siitä edes jonkun kanssa työpaikalla, naisista 66 prosenttia. Yleisimmin häirinnästä kerrotaan työtoverille (46 %) ja esimiehelle (16 %).
Häirinnän esiin nostaminen koetaan hankalaksi, koska ei haluta tiukkapipon mainetta (39 %) eikä myrkyttää työpaikan ilmapiriä (21 %). Vaikean asian esiin nostamisen pelätään tuottavan myös vakavampia seurauksia. Osa pelkää puhumisen heikentävän omaa asemaansa työpaikalla (22 %).
Häirityistä 33 prosenttia kokee sen aiheuttavan lisästressiä työssä ja 24 prosenttia kertoo työn mielekkyyden ja työmotivaation laskeneen. Monille häirintä herättää ahdistusta ja pelkoa (19 %) ja tuottaa voimattomuuden tunnetta (16 %).
Kyselyyn vastanneista 43 prosenttia ei tiedä onko työpaikalla ohjeita seksuaaliseen tai sukupuoliseen häirintään puuttumiseksi. 50 prosenttia ei tiedä, onko työpaikalla yhdyshenkilöä, johon ottaa yhteyttä häirintätilanteessa. Vastaajista 20 prosenttia kertoi, että työpaikalla on yhdyshenkilö, ja 30 prosenttia kertoi ettei ole.
Häirintä on yleisemmin loppunut kenenkään puuttumatta siihen (48 %). Häiritsijä on lakannut häiritsemästä tai jäänyt eläkkeelle, tai häiritsijä tai häiritty on vaihtanut työpaikkaa, tai häiritty on alkanut välttää häirinnälle altistavia tilanteita.
Häirintä on loppunut 16 prosentissa tapauksista, kun häiritty on keskustellut häiritsijän kanssa asiasta. Vain harvoin häirintä on loppunut niin, että häiritty on kertonut häirinnästä esimiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle, joka on puuttunut siihen (7 %).
Kyselyyn vastasi yli 6 000 Pardian jäsentä. Vastaajista 77 prosenttia oli naisia ja 23 prosenttia miehiä. Heistä puolet oli valtion palveluksessa ja puolet työskenteli Kelassa, yliopistoissa sekä yksityisellä sektorilla.
