EU:n budjetista ja koronatukipaketista käytyjen neuvotteluiden jälkeen pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi tiedotustilaisuudessa Suomen ”kuuluneen tosiasiallisesti” niin sanottuun nuukaan nelikkoon. Aiemmin hän oli kiistänyt asian useaan kertaan.
Suomen hallituksen neuvottelutaktiikkaa EU:n jättimäisestä elpymispaketista päätettäessä on ihmetelty. Suomi irtaantui ensin Hansa-ryhmästä ja sitten ”nuukasta nelikosta” (Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta), jonka jäsenmaat lopulta saivat merkittäviä etuja.
– On rehellisyyden nimissä todennettava, että näissä neuvotteluissa tosiasiallisesti olimme osa näiden maiden ryhmää yhdessä neuvottelemassa elpymisvälineen avustusten osuutta alaspäin, Sanna Marin sanoi keskiviikkona toimittajille.
Marin kielsi viikonloppuna neuvotteluiden aikana puheet nuukasta viisikosta. Hänen mukaansa Suomi ei kuulu mihinkään ryhmään. Marin totesi saman jo kyselytunnilla 14. toukokuuta 2020, kun kokoomuksen Petteri Orpo kysyi Suomen linjan muuttumisesta.
– Tein yhteistyötä näiden maiden päämiesten kanssa, koska meillä oli selkeä yhteinen näkemys tästä asiasta ja yhdessä onnistuimme saamaan 110 miljardia euroa pienemmäksi tätä elpymisvälineen avustusten osuutta, Marin sanoi keskiviikkona.
750 miljardin euron suuruisessa elpymisrahastossa vastikkeettomien tukien osuus on yhteensä 390 miljardia euroa. Lainojen osuus on 360 miljardia euroa.
– Tämän ansiosta Suomen maksut elpymisvälineestä pienenivät yli kaksi miljardia euroa. Ja kun katsomme saantopuolta, niin siellä ollaan pysytty kutakuinkin samalla tasolla. Eli maksumme pienenevät merkittävästi suhteessa komission esitykseen ja saantomme pysyvät edelleen hyvällä tasolla eli tätä voi kyllä sanoa onnistumiseksi.
Suomi on saamassa elpymispaketista oman arvionsa mukaan 3,2 miljardia euroa. Se maksaa vuosina nettomaksajana paketista kaikkiaan 6,6 miljardia euroa.
Seitsenvuotiseen budjettiin Suomen arvioidaan maksavan 16,7 miljardia euroa ja hyötyvän siitä 11,1 miljardia euroa.
Marinin mukaan Suomi ei hakenut EU-huippukokouksessa jäsenmaksualennuksia. Hän muistuttaa Suomen linjan olleen jo aiemmin kansallisten ”kuorten” tavoittelu.
Pääministeri viittaa Suomelle EU:n budjetissa myönnettyyn 400 miljoonan maatalouden kehittämisrahaan ja pohjoisen ja itäisen Suomen harvaan asutuille alueille myönnettyyn 100 miljoonan lisärahoitukseen.
Itävalta, Ruotsi, Tanska ja Alankomaat saivat neuvoteltua tiistaina päättyneessä huippukokouksessa itselleen yli neljän miljardin euron jäsenmaksualennukset. Suurimman alennuksen sai Alankomaat, joka sai lähes 1,6 miljardin euron jäsenmaksuhyvityksen.
