Suomen hallituksen neuvottelutaktiikkaa EU:n jättimäisestä elpymispaketista päätettäessä on ihmetelty. Suomi irtaantui ensin Hansa-ryhmästä ja sitten ”nuukasta nelikosta”, jonka jäsenmaat lopulta saivat merkittäviä etuja. Nyt pääministeri on perustellut, että ”olemme nettomaksaja, sillä kuulumme unionin vauraimpiin maihin”.
Eduskunnassa asiasta puhuttiin useaan kertaan, viimeksi touko- ja kesäkuussa.
Kyselytunnilla 14. toukokuuta 2020 kokoomuksen Petteri Orpo kysyi Suomen linjan muuttumisesta, ”kun en ole enää nähnyt julkisuuden perusteella Suomea Hansa-ryhmässä, Hollannin rinnalla pitämässä tiukasti kiinni ehdollisuudesta, tiukasti kiinni siitä, että jokainen maa vastaa omasta taloudestaan, koska eivät ne ole kyllä tai ei ‑kysymyksiä, vaan rajanvetoa tehdään neuvotteluissa”.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) vastasi Orpolle että ”Suomen etu on vahva Euroopan unioni, Suomen etu on vahva euroalue, se, että teemme yhteistyötä ja etsimme ratkaisuja yhdessä”.
– Mitä tulee kysymykseen siitä, kuuluuko Suomi johonkin tiettyyn maaryhmään tai näiden neljän tiukkiksen ryhmään, josta keskustellaan, niin Suomi toimii neuvotteluissa rakentavana osapuolena, Sanna Marin sanoi eduskunnalle.
– Me katsomme asioita asioina ja haemme yhteisymmärrystä, ja tietenkin ymmärrämme sen, että kun haemme yhteisymmärrystä, niin silloin yksikään maa ei voi saada sitä omaa kantaansa täydellisenä läpi vaan pitää tulla toisia vastaan ja hakea yhteisiä ratkaisuja.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) täydensi kyselytunnilla:
– Tavoitteeseen ei kuulu se, että EU:n sisälle muodostuu erilaisia blokkeja ja että tulisi valita aina linjansa ja eri blokit olisivat asiassa kuin asiassa aina eri mieltä keskenään, Tytti Tuppurainen sanoi.
– Me tavoittelemme EU:lle yhtenäistä linjaa ja haemme tietysti samanmielisiä maita niissä asioissa, mitkä kulloinkin meitä yhdistävät, mutta me emme sitoudu mihinkään hansablokkiin tai mihinkään muuhunkaan vaan haemme pragmaattisesti ratkaisuja.
Myöhemmässä vastauksessaan Sanna Marin vertasi Suomea Saksaan.
– Esimerkiksi Saksa ei ole sijoittunut näiden maiden joukkoon, joihin kuuluvat tällä hetkellä Hollanti, Itävalta, Tanska ja Ruotsi, jotka vetävät erittäin tiukkaa linjaa. Toisella puolella on ehkä sitten joitakin erityisesti Etelä-Euroopan maita. Suomi ja Saksa tällä hetkellä ovat tässä välissä, etsivät ratkaisuja ja etsivät yhteistyötä ja pyrkivät yhteensovittamaan erilaisia näkökulmia, jotta löytäisimme sen yhteisen polun koko unionille, Marin perusteli.
Sananvaihto jatkui eduskunnan kyselytunnilla 4. kesäkuuta 2020:
– Suomella pitää olla selkeä kanta, ja mielestäni sen pitäisi olla vanhan linjan mukainen, joka perustuu talouskuriin, tiukkoihin talouspolitiikan sääntöihin, kilpailukyvyn hakemiseen, markkinakuriin, siihen, että jokainen vastaa omasta taloudestaan, Petteri Orpo sanoi.
– Mielestäni ei ole niinkään oleellista se, olemmeko jossakin porukassa, vaan kyllä meidän etumme tietenkin on se, että me katsomme, mistä kokonaisuudesta myös Suomi hyötyy kaikkein eniten, Sanna Marin vastasi.
– Oikeusvaltioperiaatteen suhteen meillä on erittäin hyvä yhteistyö niiden niin sanottujen tiukkisten kanssa, Tytti Tuppurainen jatkoi.
