SAK:n pääekonomistin Ilkka Kaukorannan mukaan EU-komissio haluaisi ulottaa koko Eurooppaan pohjoismaisen työehtosopimuksiin ja kollektiivisen neuvotteluoikeuteen perustuvan työmarkkinamallin, jonka puolesta ay-liike on taistellut.
Kaukorannan mukaan pohjoismainen työmarkkinamalli nähdään nykyisin kansainvälisesti tavoitetilana, jota kohti mennä.
– Suomalainen puhe paikallisesta sopimisesta on minun korviini ysäriä tai nolkytlukua. OECD:kin korostaa sitä, että koordinoitu ja keskitetty neuvottelu on myös työllisyyden kannalta hyvä asia, SAK:n Ilkka Kaukoranta sanoi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn webinaarissa tänään maanantaina.
EVAn ekonomisti Sanna Kurronen sanoi, ettei hän pidä todennäköisenä, että muut maat ottaisivat pohjoismaisen keskitetyn neuvottelujärjestelmän käyttöön.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusjohtaja, professori Antti Kauhanen tähdensi, että OECD:n mukaan koordinoitu järjestelmä on hyvä, mutta se ei välttämättä tarkoita keskitettyä mallia.
– Heidän mallimaitaan ovat Saksa ja Tanska, Kauhanen huomautti.
Saksan työllisyystilanne parani avaamislausekkeilla
Kauhasen mukaan paikallisen sopimisen työllisyysvaikutuksista ei ole olemassa ekonometrisesti vakuuttavia vastauksia, mutta hänen mielestään paras esimerkki on, mitä Saksassa tapahtui 2000-luvulla.
– Asiantuntija-arviot ovat yhtenäisiä siitä, että neuvottelujärjestelmän hajautumisella ja erityisesti avaamislausekkeiden käytön lisääntymisellä on ollut selkeä vaikutus siihen, että Saksan työllisyystilanne olennaisesti parani. Siinä tehtiin aikamoinen ennätys työttömyyden pudottamisessa vuodesta 2005 eteenpäin ja neuvottelujärjestelmällä on ollut merkittävä rooli siinä, Kauhanen sanoi.
Voimakkaasti paikallisen sopimisen puolesta puhunut Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle kertoi, että heillä on jäsenyrityksiä, jotka sanovat, ettei niitä olisi enää olemassa ilman paikallista sopimista.
LUE MYÖS:
Minna Helle: Meillä on paineita paikallisen sopimisen tiikerinloikalle
Puolet suomalaisista haluaa sopia palkoista työpaikoilla
KORJAUS 7.12.2020 klo 18.09: Ilkka Kaukoranta korjaa tarkoittaneensa ”nolkytlukua”, eikä 30-lukua, kuten otsikossa ja sitaatissa aluksi luki. Hän viittasi ajanjaksoon 1990-2009.
