X
SULJE MAINOS
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra. LEHTIKUVA/MIKKO STIG

Riikka Purra: Itsenäisellä valtiolla oltava oikeus suojata itseään

Kun Turkki ohjasi siirtolaisia kohti Kreikkaa, Suomen sisäministeri ei PS:n puheenjohtajan mukaan tunnistanut tilannetta hybridioperaatioksi.

– Hän oli huolissaan ihmisoikeuksista ja kansainvälisistä sopimuksista. Nyt hybridioperaatiot ovat yleisesti tunnustettu sellaisiksi ja ne tapahtuvat entistä lähempänä meitä, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi eduskunnassa vastauspuheenvuorossaan välikysymyskeskustelussa.

Perussuomalaiset, kokoomus, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt tekivät välikysymyksen hallitukselle Suomen varautumisesta siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen.

– Välikysymyksessä kysyimme, miten hallitus varautuisi mahdolliseen siirtolaisia ruutina käyttävään hybridihyökkäykseen ja miksi ministerien lausunnot eroavat toisistaan ja samankin ministerin lausunnot eroavat toisistaan päivästä riippuen, Purra sanoi.

– Halusimme tietää, tukeeko hallitus Puolan ja Latvian päätöstä olla vastaanottamatta turvapaikkahakemuksia väliaikaisesti. Vaadimme pikaisesti eduskuntaan tuotavaksi niin kutsutut hätätilapykälät rajavartio- ja ulkomaalaislakiin, jolloin turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voidaan keskeyttää yleisen järjestyksen ja kansallisen turvallisuuden vuoksi, hän jatkoi.

Kysymyksessä tiedusteltiin myös vetovoimatekijöiden poistamisesta, palauttamisen tehostamisesta ja muista asiaan oleellisesti liittyvistä seikoista.

Purran mukaan hallituksen vastaus oli yllätyksetön.

– Hallitus ei toimi, vaan saivartelee epäolennaisuuksilla, jotka eivät vastaa tarpeeseen hätätilapykälistä tai muista kiristyksistä. Hallitus ei tunnista uhkaa. Se ei tunnusta turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä tai ihmisten hyödyntämistä yhteiskuntamme vastaisessa toiminnassa.

Purra totesi hallituksen väittävän, että kyse on ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja diplomatian keinoin hoidettavasta asiasta.

– Entä jos diplomatia ei riitä. Jos se ei onnistu. Onko hallituksen koko paletissa lainkaan sellaista vaihtoehtoa, että sopimus ei pidä, dialogi ei riitä – ja Suomi vain vastaanottaa turvapaikkahakemuksia, hän kysyi?

Sisäministeriltä ensitöiksi ylimielinen tulkinta

Purra totesi, että uusi vihreä sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) ensimmäisinä töinään väitti, että opposition välikysymys on haitallinen Suomen kansalliselle turvallisuudelle.

– Väite on röyhkeä, mutta vihervasemmistolle tyypillinen. Kun mitään konkreettista ei ole tarjolla, hyökätään viestintuojaa vastaan. Arvoisa sisäministeri, teidän sinisilmäisyytenne, hyväuskoisuutenne ja kyvyttömyytenne erottaa erilaisia motiiveja toisistaan mahdollistaa tämän toiminnan. Se, että ette näe massasiirtolaisuudesta seuraavan minkäänlaisia ongelmia kohdemaalle, luo itsessään hybridivaikuttamisen mahdollisuuden, Purra sanoi.

Hän totesi, että toisin kuin uusi sisäministeri on väittänyt, minkäänlaista vaikuttavaa varautumista ei ole tehty.

– Hallintovaliokunta on saanut käsiteltäväkseen yhden aihepiiriin liittyvän hallituksen esityksen. Siinä vastaanottotoiminnasta vastaaminen laajamittaisen maahantulon yhteydessä siirrettiin ELY-keskuksilta maahanmuuttovirastolle. Ei muuta.

Mietintö hyväksyttiin viime viikolla, ja oppositio jätti siihen vastalauseen.

– Vaadimme siinäkin, että hallitus valmistelee ja tuo eduskuntaan viipymättä esityksen, jolla luodaan valmius keskeyttää turvapaikanhaku määräaikaisesti kansallisen turvallisuuden vaarantumisen perusteella, Purra totesi.

Valmiuslain päivitys ei riitä

Purran mukaan väläytellyt valmiuslain muutokset eivät ole riittäviä eivätkä toisaalta riittävän nopeita.

– Mikäli turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttöä ja massasiirtolaisuutta ei sinällään nähdä ongelmaksi, jota vastaan pitää suojautua, valmiuslain pykäliä ei ole mahdollista muotoilla riittävän tehokkaiksi. Ongelma ei ole siinä, miten sujuva prosessi on laajamittaisen maahantulon tapauksessa – ongelma on itse laajamittainen maahantulo eli massasiirtolaisuus kehittyvistä maista Suomeen ja muualle unionialueelle.

Purra huomautti, että toisekseen valmiuslain mahdolliset muutokset koskisivat hyvin todennäköisesti vain täysin kestämätöntä tilannetta, jossa tulijat lasketaan jopa sadoissa tuhansissa.

– En haluaisi nähdä sitä tilannetta, kun hallitus riitelee siitä, onko 85 000 tulijaa liikaa vai sittenkin aivan sopivasti. Valmiuslain pitää mahdollistaa rajojen suojaus, ei sitä, että yhteiskunnassa voidaan tehdä erityistoimia mahdollisimman monen vastaanottamiseksi.

Vastaanottopaikkojen kartoittaminen ei ole varautumista

PS:n puheenjohtaja muistutti, että viime vuonna sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoi varautumisesta näin: ”Meillä on totta kai suunnitelmat siitä, jos ihmisiä tulee enemmän, että miten vaikka perustetaan järjestelykeskuksia eri puolille maata ja miten se prosessi on mahdollisimman jouheva ja toisaalta laadukas, että jokaisen turvapaikkaprosessi käsitellään hyvin.”

– Tämä kertoo kaiken oleellisen siitä, miten Suomen hallitus näkee siirtolaiskriisiin varautumisen tai maahanmuuton aiheuttamat ongelmat ylipäätään, Purra sanoi.

Hän huomautti, että monella EU:n jäsenmaalla on hätätilapykälät ja mahdollisuuksia toimia toisin. Nämä maat kuuluvat aivan samoihin kansainvälisiin sopimuksiin kuin Suomi, eikä niitä voida pitää sen vähemmän demokraattisina maina. Viimeksi Puola otti käyttöön hätätilapykälät eikä EU:n komissio sanonut mitään.

Hänen mukaansa mallia oikea-aikaisesta valmistautumisesta hallitsemattomaan laittomaan maahanmuuttoon pitää ottaa Itävallasta, Norjasta ja Tanskasta, jotka säätivät tarvittavista hätätilapykälistä jo vuonna 2016 sitä edeltäneen vuoden syksyn turvapaikanhakijakaaoksen jälkeen.

– Näissä kolmessa maassa hallituksella on oikeus julistaa hallitsemattoman maahantulon uhatessa hätätila, jolloin rajoille tulevilla henkilöillä ei ole oikeutta jättää turvapaikkahakemusta ja heidät käännytetään takaisin.

– Kertoo karua kieltään Suomen valmiuskyvystä, että kuusi vuotta Euroopan siirtolaiskriisin jälkeen vastaavanlaisia säännöksiä ei ole saatettu maamme lainsäädäntöön – eikä aiota saattaa vieläkään, Purra arvosteli.

– Itsenäisellä ja täysivaltaisella valtiolla pitää olla oikeus ja velvollisuus suojata itseään ja kansalaisiaan ja päättää, kuka saa tulla sen alueelle ja kuka ei. Valtio, jolta tällainen oikeus puuttuu, syystä tai toisesta, ei ole täysivaltainen, Purra totesi.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt