Tämä selviää Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton teettämästä kyselystä puolueiden poliittisen kentän toimijoille.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto tähtää visiossaan ja tiekartassaan siihen, että tähän neljän prosentin tavoitteeseen päästäisiin vuoteen 2030 mennessä. Sama tavoite ja vuosiluku sisältyvät myös opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla valmisteltuun korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visioon.
– Suomi aikoinaan briljeerasi kansainvälisesti korkealla tutkimus- ja kehitysrahoituksellaan, mutta nyt sen osuus on pudonnut 2,8 prosenttiin. Neljä prosenttia on todella kova tavoite, varsinkin kun yritystukiuudistus ei nyt näytä toteutuvan. Sitä oltaisiin ehdottomasti tarvittu, jos sekä julkista että yksityistä TKI-rahoitusta haluttaisiin aidosti nostaa nykyisestä, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen korostaa.
Puolueittain tarkasteltuna eniten TKI-rahoituksen nostoa halutaan vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n parissa. SDP:n kenttäväen vastaajista 78, kokoomuksesta 70 ja keskustasta 67 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä ”tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen osuutta pitäisi kasvattaa 2,8 prosentista neljään prosenttiin BKT:sta seuraavalla hallituskaudella”.
Yliopistoille lisää julkista rahaa
Kyselyn mukaan 61 prosenttia puolueiden poliittiseen kenttään kuuluvista henkilöistä katsoo, että yliopistojen julkista rahoitusta on syytä kasvattaa.
Julkista rahaa toivotaan lisää etenkin vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n edustajien parissa. Sinisten kenttäväestä puolet, kokoomuksesta 45 prosenttia ja perussuomalaisista 39 prosenttia kasvattaisi yksityisen rahan osuutta. Yksityistä rahaa haluttaisiin eniten yrityksiltä sekä kansainvälisesti kilpaillusta rahoituksesta, esimerkiksi EU:lta.
Opiskelijoilta kerättävät lukukausimaksut ottaisi käyttöön 21 prosenttia vastaajista.
Vastaajat ymmärtävät hyvin perustutkimuksen tärkeyden: 67 prosenttia haluaisi kohdentaa yliopistojen rahoitusta nykyistä voimakkaammin nimenomaan perustutkimukseen.
– On hienoa havaita, että puoluekentällä ymmärretään näin hyvin perustutkimuksen tärkeys. Lisäksi on lohduttavaa huomata, että vastaajista ainoastaan noin viidennes katsoi, että tutkimusvarat pitäisi kohdentaa vain taloudellisesti parhaiten kannattaville/hyödynnettäville tieteenaloille. Tämä on täysin saman suuntainen viesti, joka tulee joka kolmas vuosi julkistettavan Tiedebarometrin kautta, Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto toteaa.
Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto teettivät Aula Researchilla selvityksen puoluekentän korkeakoulu- ja tutkimuspoliittisista näkemyksistä. Sähköiseen kyselyyn vastasi 12.3.-4.4. yhteensä 1003 puolueiden poliittiseen kenttään kuuluvaa henkilöä. Näistä suurin osa oli kunnanvaltuutettuja, puolueiden paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen hallitusten jäseniä.
