Perintö- ja lahjaveron poistamista esittävä kansalaisaloite on etenemässä eduskunnan käsittelyyn. VATT:n tutkimusjohtaja Essi Eerolan mukaan keskustelussa tulisi ottaa huomioon, miten perintövero liittyy muuhun verojärjestelmään.
– Oli perintöverosta mitä mieltä tahansa, sen poistamista ei oikein ole mielekästä pohtia ilman ehdotusta siitä, miten luovutusvoittoverotus samalla uudistettaisiin, Eerola kirjoittaa blogissaan.
– Lähes kaikki verotuksen muodot ohjaavat yritysten ja kotitalouksien käyttäytymistä. Ne vähentävät vaihdantaa ja tuotantoa ja aiheuttavat siten hyvinvointitappioita. Jotkin verolajit ovat toki haitallisempia kuin toiset, joten ei ole yhdentekevää, millä tavalla verotulot kerätään.
Eerolan mukaan verolajien välisessä vertailussa perintöveron vaikutukset eivät ole erityisen haitallisia.
Luovutusvoittovero täydentää pääomatuloverotusta. Sijoitusten tuotto voidaan saada joko osinkoina, korkotuloina tai omaisuuden arvonnousuna.
– Jos osinkoja tai korkoja verotetaan vuosittain pääomatuloverolla, mutta arvonnousua ei veroteta, verotus kannustaa kanavoimaan pääoman tuoton arvonnousuksi, Eerola toteaa.
Nykymuotoinen luovutusvoittovero kohdistuu arvonnousuun vasta siinä vaiheessa, kun omaisuus myydään. Jos sijoituksen arvo on noussut, saattaa veron jälkeinen tuotto olla korkeampi kuin vaihtoehtoisen sijoituskohteen, vaikka tuotto ennen veroa olisi alhaisempi.
– Siinä tilanteessa sijoituksen myyntiä kannattaa lykätä sen sijaan, että sen realisoisi ja sijoittaisi uuteen paremmin tuottavaan kohteeseen. Luovutusvoittovero johtaa siten resurssien epäoptimaaliseen kohdentumiseen, Eerola sanoo.
Norjan ja Ruotsin mallit
Norjassa perintövero poistettiin vuonna 2014, jolloin luovutusvoittoveron suhteen siirryttiin jatkuvuusperiaatteeseen. Sen mukaan perinnön saaja vastaa myyntitilanteessa myös edellisen omistajan aikana syntyneestä arvonnoususta.
– Tätä jatkuvuusperiaatetta noudatetaan myös Ruotsissa. Ruotsin ja Norjan malleissa yllä kuvattu luovutusvoittoveron lukitusvaikutus siis voimistuu sukupolvelta toiselle, jos omaisuuden arvo nousee, Eerola kirjoittaa.
Perinnön jättäjälle tai lahjan antajalle voitaisiin myös katsoa realisoituvan luovutusvoittoa tai -tappiota juuri ennen omistuksen siirtymistä. Tällöin jokainen omistaja vastaisi omistusaikana tapahtuneesta arvonnoususta. Kanadan malli noudattaa tätä periaatetta.
– Näiden kahden järjestelmän kannustinvaikutukset ovat tietysti hyvin erilaiset. Ja niin kuin yleensä, vaikutukset riippuvat lopulta yksityiskohdista, Eerola toteaa.
