Sanna Marin. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Alberto Claramunt: Nyrkkiä pöytään, Sanna Marin

Hallitusohjelmalta on pudonnut pohja, tilalle on saatava uusi ja nopeasti.

Valtioneuvosto sai siis lopulta koronanyrkin tai, kuten hallitus ilmoitti, koronaan keskittyvän operaatiokeskuksen. Sen tarkoituksena on pitää langat käsissä. On huolehdittava, että tieto kulkee eri ministeriöiden välillä ja ministeriöstä viranomaisille. Pääministeri Sanna Marinin mukaan johtamista on parannettava. Sen puute näkyi Helsinki-Vantaalla ja ilmeisesti nyt myös siinä, mikä on Suomen linja viruksen testaamisessa.

Ennen valtioneuvoston päätöstä käyty episodi hallituksen, presidentin ja median välillä oli erikoislaatuinen, mutta niin ovat ajatkin. Selvästi kävi ilmi, että presidentti oli huolissaan siitä, miten valtioneuvoston rahkeet riittävät hoitamaan sekä operatiivisen toiminnan valvomisen, valmiuslakien viilaamisen että sitten varautumaan jo alkaneesen talousahdinkoon. Asiasta saatiin näyttävä instituutioiden julkinen vuoropuhelu, jotkut sitä valtataisteluksikin kutsuivat.  Lopputulos on sellainen, jossa presidentin toive toteutuu, kuten Ilkka Kanerva asian ilmaisi,  ja jollaista järjestelyä muuten on ylläpidetty Helsingissäkin.

On suorastaan hupaisaa jälkeenpäin lukea arvioita, jotka pohjautuivat pelkästään siihen, miten ns. nyrkki voitaisiin sovittaa vallanjako-opillisesti oikein. Nyt tehty ratkaisu pitää langat hallituksella aiempaa paremmin. Ja samalla sen pitäisi parantaa koordinaatiota, jämäköittää kriisin johtamista. Tämä lienee presidentin toivekin ollut, mitä muutakaan ajatuksen takana olisi. Huomattava on sekin, että kun päätös asiasta tehtiin, entinen pääministeri Juha Sipilä rummutti heti twitterissä päätöksen puolesta. Taustalla on kerrottu, että etenkin keskustassa oli halua parantaa hallituksen kriisijohtamista.

Viestinnässä onnistunut pääministeri Sanna Marin saa edelleen lyödä nyrkkiä pöytään. Julkisuudessa käydään monipolvista keskustelua siitä, mikä on Suomen testauslinja epidemiassa, onko hoitohenkilökunnalla suojavarusteita ja millaisia ohjeita niiden käytöstä on annettu. Toivottavasti lentokentän ohjeet ovat jo selvät. Tästä Verkkouutisten jutusta käy ilmi, että paljon parjattu THL kyllä teki lentokentän karanteeniohjeistuksista ehdotuksia, mutta lopulliset ohjeet jäivät jumiin sosiaali- ja terveysministeriöön. Näin ainakin THL:n selvitys osoittaisi.

Politiikka ei lopu kriisiin, se ei lopu koskaan. Kun julkisuuteen tihkui viikonloppuna tietoa, että pääministeri ei halua perustaa erillistä, presidentin ehdottamaa koronanyrkkiä, hänen kannattajansa viestivät, että pääministeri osoittaa johtajuutta. Toisaalta oppositiosta ymmärrettiin presidentin toimia ja kannettiin huolta, onko koronakriisin koordinaatio tarpeeksi hyvällä tasolla.

Selvää on, että hallitus pitää kriisissä ilmatilaa hallussa. Hallituspuolueiden kannatus on kauttaaltaan Euroopassa nousussa. Näin on käynyt vaikkapa Saksassa CDU:lle tai Norjassa Höyrelle jopa viiden prosenttiyksikön verran. Suomessa kantoa siipiensä alle on saanut SDP.

Alman tuoreessa gallupissa demareiden kannatus kipusi useita prosenttiyksikköjä, PS tippui kakkoseksi menettäen kannatustaan  ja kokoomus oli kolmas kannatuksen pysyessä lähes ennallaan. Muiden hallituspuolueiden kannatus ei saanut pontta kriisistä, esimerkiksi vihreiden kannatus notkahti kyselyssä eniten. Näyttää siltä, että punavihreän naisrintaman ykköstykki on kansan mielestä Marin, jonka varjoon jäävät sekä Maria Ohisalo mutta myös Li Andersson.

Vaalikausi on kuitenkin pitkä ja siitä tulee erityisen poikkeuksellinen. Virus saadaan pysäytettyä, mutta niin on pysähtynyt maailma ja sen myötä talous. Erityisesti palvelupuolella pk-yritykset huutavat apua kassakriisin edessä. Lomautusten määrä on jyrkässä nousussa. Talouden shokista povataan jopa kovempaa kuin 1990-luvun lamassa. Jos näin käy, pääministerin ja koko hallituksen testi on vasta edessä.

Toivottavasti nopeaa pysähdystä seuraa ripeä elpyminen. Sen varaan ei voi kuitenkaan laskea. Siksi hallituksen on heitettävä ohjelmansa roskikseen. Sen pitäisi nopeasti punnita, mitkä ovat kriisitaloudelle välttämättömät lisämenot ja mistä menoista voisi luopua. Onko välttämätöntä lisätä kuntien menoja laajentamalla esimerkiksi oppivelvollisuutta? Ja pitäisikö saman tien ryhtyä niputtamaan kuntia, joista moni oli jo ennen kriisiä ajautumassa ahdinkoon? Kysymyksiä on tietenkin lukemattomia.

Maria Ohisalo mainitsi Ylen A-studiossa, että samalla kun rajoituksista päätetään, pitää valmistautua exitiin eli rajoitusten purkuun ja ns. jälleenrakennukseen. Kauniita sanoja, mutta niille on saatava nopeasti sisältöä muutenkin kuin tehtyjen kriisipakettien muodossa. Nyrkkiä vaan pöytään, pääministeri Marin.

Alberto Claramunt

Alberto Claramunt

Alberto Claramunt on Verkkouutisten ja Nykypäivän päätoimittaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt