Hallitus tarvitsee eri hallinnonalojen asiantuntijoista koostuvan ryhmän valmistelemaan päätöksentekoa kriisiaikana, arvioi puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.)
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti asiantuntijaryhmän eli niin sanotun ”koronanyrkin” perustamista pääministerille osoittamassaan kirjeessä viime viikolla. Pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi, että hallitus eri tarvitse asiantuntijoista koostuvaa johtoryhmää kertomaan sille, mitä sen pitäisi tehdä. Keskiviikkona hallitus kuitenkin tiedotti laajentaneensa COVID-19-ryhmää sekä perustaneensa valtioneuvoston kansliaan koronasta vastaavan operaatiokeskuksen.
– Tämähän on tietysti mainio asia. Se on näköjään paljolti kiinni siitä, kuka sitä ehdottaa, Kanerva sanoo Verkkouutisille viitaten hallituksen tänään perustamaan koronanyrkkiin.
– Tämänlainen ajatushan siinä (presidentin esityksessä) oli takana, ei ehkä ihan yksi yhteen, mutta kuitenkin.
Pääministeri Marin myönsi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa ongelmat koronatoimien johtamisessa. Hän korosti suurta työmäärää niin lainsäädäntötyössä kuin päätösten jalkauttamisessakin.
– Kuten hyvin tiedätte, kaikessa emme ole onnistuneet täydellisesti, ja tämän olen aikaisemminkin kertonut, Marin totesi.
Päättäjiä ja viranomaisia on arvosteltu julkisuudessa koronatoimien johtamisesta ja tiedonkulun ongelmista. Malliesimerkkinä on pidetty Helsinki-Vantaan lentokentän tapahtumia. Kenttää on luonnehdittu viruksen portiksi Uudellemaalle ja muun muassa matkaajien ohjeistamisen karanteeneista on todettu olleen puutteellista. Koviin toimiin on ryhdytty vasta äskettäin. Vastuu lentokentän tapauksesta on kuitenkin yhä epäselvä ja syytä on palloteltu julkisuudessa edestakaisin.
Turvallisuusneuvosto
Kanervan mielestä hänen ehdotustaan turvallisuusneuvoston perustamisesta ei kannata unohtaa koronakriisin aikana.
Kanerva esitti syksyllä 2017 turvallisuusneuvoston perustamista. Kyseessä olisi ikään kuin laajennettu versio nykyisestä tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ministerivaliokunnasta. Siinä käsiteltäisiin myös Suomen kannalta olennaisia EU:n ulkosuhdeasioita ja Suomen sisäisen turvallisuuden kysymyksiä.
Kanerva perusteli esitystään turvallisuusneuvostosta sillä, että sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoutuvat entistä tiiviimmin toisiinsa.
– Kyllä minä pitäisin tätä edelleen vahvasti mukana keskustelussa, jotta meillä olisi tällaista valmiutta, Kanerva toteaa.
Kanervan mukaan koronaepidemian voidaan tulkita olevan sisäinen tai ulkoinen uhka.
– Pääministeri tulkitsee tämän sisäiseksi uhaksi, Kanerva sanoo.
– Silloin (2017) kysymys oli enemmän ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Tämä (korona) on vähän toisenlainen lähestymiskulma, mutta kertoo siitä, että kun todella tarvitaan tehokkuutta, niin pitäisi olla tällainen elin, joka kykenee sitomaan yhteen parhaan asiantuntemuksen saman pöydän ääreen ja antamaan suosituksia hallitukselle järkevästä menettelystä.
Kanervan mukaan tällaiselle elimelle on tarvetta.
– Istuin aikoinaan puolustusneuvostossa ja havaitsin, että sen suuntainen työ on hyvin tarpeellista. Pidin aikoinaan ja pidän edelleen puolustusneuvoston lakkauttamista virheenä.
