Toinen kierros ”häämöttää” – muistattehan ne lehtijutut?
Presidentinvaalin alla nähtiin monia tahoja, joilla tilanteen osaaminen tai asiantuntemus ei riittänyt tuomaan heille onnistumisia oikeansuuntaisten analyysien muodossa. Saattoi myös olla tarvetta saada luotua puhetta vaalien toisesta kierroksesta, jotta tuo puhe olisi alkanut toteuttaa itseään.
Todellisuudessa toinen kierros ei häämöttänyt. Sauli Niinistö otti valtavan murskavoiton.
Ketkä menivät eniten metsään?
1. Accuscore/Iltalehti.
Iltalehti uutisoi pääuutisaukeamallaan tiistaina 23.1.2018 koko aukeaman otsikolla, että Ennuste: Niinistöä ei valita suoraan. Kyse oli Accuscore-analytiikkayhtiön ennusteesta, jonka mukaan Niinistö saisi 49,2 prosenttia äänistä.
Kyse ei ollut gallupista, vaan ennusteesta, jonka takana oli keskustalaisen puoluevaikuttajan analytiikkayhtiö. Ennusteen metodeja ei koskaan oikein avattu. Ennuste sai valtavaa mediahuomiota, ja vähän arvosteluakin.
Tämän jälkeen Iltalehti julkaisi torstaina 25.1.2018 Accuscoren päivitetyn ennusteen. Siinä Niinistön luku oli noussut ja hän olikin saamassa 51,1 prosenttia. Nyt ihmetystä kuitenkin herätti, että samaan aikaan muualla Niinistön gallup-numerot olivat laskeneet.
Vielä vaali-iltana ennakkoäänten tultua Iltalehti käytti Accuscorea julkaisten sen ennusteen, jonka mukaan Niinistö oli saamassa 60,6 prosenttia äänistä. Tällöin noin puolet äänistä oli siis jo laskettu ja tiedossa. Oikea lopputulos kuitenkin oli 62,7 prosenttia.
Niinistön kansanliikkeen vaalivalvojaisissa Helsingissä sunnuntai-iltana Accuscore oli yleinen puheenaihe. Puheessaan yleisölle Ben Zyskowicz vitsaili yhtiöstä ja totesi, että se ”saa arvioida metodejaan uudemman kerran”.
2. Osmo Soininvaara.
Tilastoguruna pidetty vihreä vaikuttaja julkaisi perjantaina eli 26.1.2018 blogikirjoituksen Miksi presidentin vaali ei välttämättä ratkea ensimmäisellä kierroksella. Siinä Soininvaara perusteli kolmella eri syyllä, miksi Sauli Niinistöä ei valittaisi heti. Ensimmäinen oli Niinistön ”nopeasti laskeva trendi”, toinen mittaamisen vaikeus ja kolmas EOS-ryhmän osuus.
3. Erehdysennätys?
Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen ennusti vaalipäivän aamuna 28.1.2018 Sauli Niinistölle 47-48 prosentin osuutta ennakkoäänistä. Niinistön toteutuneet ennakkoäänet kuitenkin olivat 64,4 prosenttia. Pajusen ennakoiman ja vaaleissa toteutuneen välillä oli siis eroa 16-17 prosenttiyksikköä.
Tästä avautuvassa Ylen jutussa Pajunen ”uskoo Niinistön ennakkoäänimäärän jäävän selvästi kyselyjen antamia kannatuslukemia matalammaksi, alle 50 prosentin. – Sanoisin 47–48 prosenttia. Vaalipäivän äänet vääntävät Niinistön ääniosuuden yli 50:n.”
4. Häämöttää.
Sauli Niinistön ”laskevien gallupien” mantra tuli tutuksi jo presidentinvaaleissa 2012. Vaaleissa 2018 sen aloitti Alma Median/Tietoykkösen gallup 18.1.2018 mitattuaan Niinistölle aiemmista gallupeista kovasti poikkeavan 58 prosentin kannatuksen. Uutinen johti mittavaan otsikointiin Niinistön kannatuksen rajusta putoamisesta ja toisen kierroksen ”häämöttämisestä.”
Gallup oli tehty juuri ennen ennakkoäänestystä. Ennakkoäänestyksen äänistä Sauli Niinistö sai 64,4 prosenttia.
Ellun Kanojen tutkimusjohtaja Jukka Manninen eritteli Alman gallupia Verkkouutisille 19.1.2018. Manninen kiinnitti huomiota muun muassa siihen, että Alma Media/Tietoykkönen käytti puhelinhaastatteluiden ja verkkokyselyn yhdistelmää. Siinä vastaajista peräti kaksi kolmasosaa on rekrytoituja ja rutinoituja verkkovastaajia. Esimerkiksi HS/Kantar TNS:n gallupien kaikki haastattelut tehtiin spontaaneille vastaajille puhelimitse.
