Presidentinvaalien ennakkoäänestys on käynnissä. LEHTIKUVA / SEPPO SAMULI

Kaksi gallupia, kaksi eri tulosta – tästä on kyse

Numerospesialisti varoittaa vertaamasta eri kannatusmittausten tuloksia keskenään.

Alma Media julkaisi torstai-iltana Tietoykkösen presidentinvaaligallupin. Yöllä joitain tunteja tämän jälkeen tuli julki Helsingin Sanomain/Kantar TNS:n presidentinvaaligallup. Ensin mainittu näytti presidenttiehdokas Sauli Niinistön kannatukseksi 58 prosenttia ja jälkimmäinen hänelle 68 prosenttia.

Mistä mittausten erot tulevat? Mikä niiden merkitys on?

Viestintätoimisto Ellun Kanojen tutkimusjohtaja ja entinen kokoomuksen suunnittelupäällikkö Jukka Manninen sanoo, että Alma/Tietoykkönen käyttää puhelinhaastatteluiden ja verkkokyselyn yhdistelmää. Siinä vastaajista peräti kaksi kolmasosaa on rekrytoituja ja rutinoituja verkkovastaajia. HS/Kantar TNS käyttää pienempää otosta, mutta kaikki haastattelut on tehty spontaaneille vastaajille puhelimitse.

– Tämä selittänee myös niiden väliset erot. Arviointia vaikeuttaa myös puutteellinen tapa, jolla tulokset on ilmoitettu, Jukka Manninen toteaa Verkkouutisille.

Molempien uutisoinnista puuttui olennaista tietoa, kuten se, mitkä olivat ”en osaa sanoa”- ja ”en halua kertoa” -vastausten osuudet. Iltalehden toimittaja kertoi myöhemmin, että Alma/Tietoykkösen tutkimuksessa EOS-vaihtoehdon osuus oli verrattain alhainen 9,2 prosenttia. Jukka Mannisen mukaan sitä osaltaan selittää juuri verkkovastaajien suuri osuus.

– Vaalipäivän lähestyessä kärkiehdokkaan kannatus on aina laskenut – siinä mielessä Sauli Niinistön kannatuskehityksessä ei ole mitään poikkeuksellista. Poikkeuksellista on se, että se on tässä vaiheessa – noin kaksi viikkoa ennen vaalipäivää – yhä näin korkealla, Manninen toteaa.

– Laskua on ehdokkaiden vilkastuneen kampanjoinnin lisäksi perinteisesti selittänyt kaksi asiaa. Ensimmäinen on niin sanottu taktinen äänestäminen eli ihmiset haluavat ottaa kantaa siihen, kuka pääsee toiselle kierrokselle. Toinen on se, että osa kärkiehdokkaan äänestäjistä siirtyy ”en osaa sanoa”- ryhmään tai joissakin tutkimuksissa mukana olevaan ”en halua kertoa” -ryhmään.

Tämä ilmiö liittyy vaalisalaisuudesta kiinni pitämiseen. Puhelinhaastattelijalle ei haluta kertoa ketä äänestetään.

Pekka Haaviston trendi

Jukka Manninen huomioi, että HS/Kantar TNS näyttää sitkeää ja trendinomaista laskua presidenttiehdokas Pekka Haavistolle. Alman/Tietoykkösen tutkimuksessa Haaviston kannatus on pysynyt samalla tasolla.

Paavo Väyrysen kampanja saa Mannisen mukaan HS/Kantarin näyttämästä tiukentuneesta tilanteesta lisää puhtia.

– Haaviston kampanjan pitäisi löytää jostain kirivaihe. Toki jos viime vaalien äänestysaktiivisuus eli noin kolme miljoonaa ääntä toteutuu näissä vaaleissa, on Väyrysellä kirittävänä ainakin siis noin 90 000 ääntä. Se on paljon viimeisille päiville, Manninen sanoo.

Sauli Niinistön kannatus siis on korkealla tasolla näin lähellä vaalipäivää.

– Yksinkertainen laskuharjoitus osoittaa Niinistön etumatkan. Jos vaaleissa annetaan noin kolme miljoonaa ääntä, tarkoittaisi 58 prosentinkin kannatus noin 1,74 miljoonaa ääntä. Siinä on siis 240 000 äänen ”marginaali” viimeiselle 10 päivälle suhteessa suoraan valintaan ensimmäisellä kierroksella, Manninen toteaa.

– Tuo äänimäärä olisi myös lähes 350 000 ääntä enemmän kuin mikä oli Tarja Halosen ennätysäänisaalis vuoden 2006 vaalien ensimmäisellä kierroksella. Näiden lukujen valossa toinen kierros näyttää kyllä epätodennäköiseltä. Mutta tietenkään mielipidekyselyt eivät vaalia ratkaise, vaan vain ne annetut äänet.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt