Manner-Suomen 19 maakunnan liittojen itselleen piirtämät vaakunat 1997. LEHTIKUVA / KIMMO MÄNTYLÄ

Sari Sarkomaa: Maakuntauudistusta ei saa niellä purematta

Kansanedustajan mukaan on vakava riski, että maakuntauudistus livahtaa voimaan huomaamatta.

Historiallisen suuren ja paljon kysymyksiä herättävän maakuntauudistuksen läpivalaisu ja pureksiminen valinnanvapauskeskustelun suojissakin on välttämätöntä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta edellytti valinnanvapauslain lisäksi muutoksia myös maakunta-ja järjestämislakiin. Muutosvaateita isompi asia on se, että moni asiantuntija niin perustuslakivaliokunnassa kuin muissa yhteyksissä on nostanut esille merkittäviä huomiota ja huolia liittyen maakuntauudistukseen. Pääkysymys on, kyetäänkö 18 maakunnan mallilla turvaamaan yhdenvertaiset palvelut kaikkialla Suomessa. Useissa asiantuntija-arvioissa 18 maakuntaa pidetty liian suurena määränä suhteessa uudistuksen kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Osa maakunnista on jäämässä auttamatta liian pieniksi suhteessa niiltä vaadittaviin tehtäviin.

Asiantuntijat ovat pitäneet etenkin alle 200 000 asukkaan maakuntien kantokykyä riittämättömänä. Nyt vain kahdeksan maakuntaa pääsisi ylitse kriittisen kynnyksen. Keskeinen pohdinnan paikka on myös se, onko maakuntamallissa perustuslakiin kompastuvia kohtia? Ja mitkä ovat uudistuksen suurimmat riskit ja miten niitä voisi vielä pienentää? Tiivistettynä voi sanoa, että mitä enemmän on maakuntia, sitä haastavampaa on turvata yhdenvertaiset palvelut. Sitä vaikeampaa on saavuttaa tehokkuutta ja kustannusvaikuttavuutta.

Maakuntahallinnosta on syytä käydä kunnollinen keskustelu. Kaupunkien ja maakuntien roolien kirkastaminen on vielä tekemättä. Tarvetta on vakuuttaville vaikutusarvioinneille etenkin maakuntien välisistä eroista, kantokyvystä ja maakuntahallinnon vaikututuksista sekä kustannuksista. On varmistettava, että menot eivät kasva ja että hyötyjä saadaan ihmisten arkeen. Veronmaksajan taakkaa ei ole varaa eikä lupaa lisätä. Tavoite on päinvastainen.

Maakuntien suuri määrä ja erikokoisuus eivät saa jarruttaa uudistuksen tavoitteiden toteutumista.

Uudistuksen valmistelun määrärahojen jako on kuvaava esimerkki. Valmistelumäärärahoja ei tule jakaa tasasuuruisina. Väestöperusteisuuden on oltava määräävä kriteeri. Sotea ei voi valmistella niin, että euro Kainuussa on 0,04 euroa Uudellamaalla. Ei voi olla niin, että 68 000 asukkaan Keski-Pohjanmaa saisi soten valmisteluun samaisen summan rahoitusta kuin 1,6 miljoonan asukkaan Uusimaa. Ministeriöstä on onneksi luvattu, että väestömäärä huomioidaan rahanjaossa.

Maakuntien kokoerojen vaikutus näkyi myös valinnanvapauspilottien kriteereissä, jotka sopivat vain pieniin maakuntiin. Eduskunta huomautti asiasta, ja nyt kriteerit valmistellaan uudestaan. On aivan eri vaatia pilottiin 80 prosenttia väestöstä 200 000 asukkaan maakunnassa kuin 1,6 miljoonan asukkaan Uudellamaalla. Maakuntien kokoerojen merkitys on ymmärrettävä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusmäärärahojen turvaaminen osana uudistusta on vielä ratkaisematta. Asiaa koskevat esityksestä puuttuvat pykälät on huolella valmisteltava osaksi sote-lakipakettia.

Olen tyytyväinen, että saimme valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden neuvotteluissa sovittua kuuden miljoonan euron lisäyksestä terveydenhuollon yliopistotasoiseen tutkimukseen. Näin määräraha on kuluvana vuonna 21 miljoonaa euroa. Kyseinen tutkimusmääräraha on vähentynyt merkittävästi hallitusten ja ministerien vaihtuessa. 2000-luvun alkuvuosina määräraha oli vielä noin 60 miljoonaa euroa. Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi määrärahalisäys oli välttämätön. Sovimme myös lisäyksestä hoitotyön tutkimukseen valtion budjetista suoraan menevään määrärahaan.

On välttämätöntä, että tieto terveydenhuollon laadusta on avointa ja kaikkien saatavilla. Siksi sovimme esityksestäni määrärahasta valtakunnallisten laaturekistereiden pilotointiin. Laaturekisterit ovat muissa Pohjoismaissa käytössä edistämässä ennaltaehkäisyn ja hoidon laatua. sekä vaikuttavuutta. Suomessa laaturekistereitä on mutta ne ovat pääsääntöisesti yliopistosairaalakohtaisia. Tieto laadusta on myös edellytys valinnanvapauden onnistuneelle laajentamiselle.

Sote-uudistuksen aikataulu on tiukka. Työtä on vastuuministeri Annika Saarikon joukkoineen tehtävä ripeästi mutta huolella. Eduskuntaan on saatava niin uudelleen muokatun valinnanvapauslain kuin täydennetyn maakunta-sekä järjestämislain vedenpitävät taloudelliset- ja toiminnalliset vaikutusarviot, joissa on vahvasti mukana niin perustuslaillinen kuin EU-oikeudellinen arviointi.

Sari Sarkomaa

Sari Sarkomaa

Sari Sarkomaa on helsinkiläinen kansanedustaja (kok) ja valtionvarainvaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen.

Kommentit