Ruotsin armeijan kenraalimajuri (evp.) ja Ruotsin kuninkaallisen sotatieteen akatemian jäsen Karlis Neretnieks kysyy, olisivatko Suomen tai Ruotsin hallitukset valmiita lähtemään sotaan toistensa vuoksi sellaisessakin tilanteessa, jossa konfliktin ulkopuolelle jääminen näyttäisi vielä itselle mahdolliselta.
– Annan pari esimerkkiä. Onko Suomi valmis uhkaamaan Venäjää sodalla, jos Venäjä vaatii Ruotsia ”lainaamaan” Gotlantia vakavassa Baltian kriisissä? Onko Ruotsi valmis lähtemään sotaan, jos Venäjä esittää vastaavan vaatimuksen saada ”lainata” osia Suomen Lapista suojatakseen tukikohtiaan Kuolan niemimaalla pahan Pohjoiskalotin kriisin vuoksi, Neretnieks kysyy Sotatieteen akatemian sivuilla maanantaina julkaisemassaan blogissa.
Hän kannattaa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön ja yhteisen harjoittelun syventämistä. Nato-jäsenyys olisi kuitenkin hänen mukaansa varsinaista yhteispuolustusta parempi vaihtoehto molemmille maille.
Karlis Neretnieks ei pidä yhteistyön johtamista muodolliseen sotilasliittoon realistisena.
– Käytännössä tämä vaatisi yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. En pidä sitä mahdollisena, kun otetaan huomioon vallitsevat sotilasstrategiset olosuhteet ja maiden erilaiset historialliset kokemukset.
Neretnieksin mukaan perimmäinen ongelma on se, etteivät Suomen ja Ruotsin resurssit riitä yhdessäkään menestykselliseen puolustussotaan Venäjää vastaan.
– Molemmat maat ovat puolustuksessaan riippuvaisia ulkomaisesta avusta. Ruotsi tarvitsee sitä hyvin aikaisin. Suomen kestävyys on parempi, mutta sekin tarvitsee apua pidemmässä juoksussa, Karlis Neretnieks toteaa.
