Verkkouutiset

Valtiovarainministeriön Martti Hetemäki: Perustulo ei vähentäisi köyhyyttä

Hetemäen mukaan perustulo alentaisi työllisyysastetta verrattuna järjestelmään, joka velvoittaa ja kannustaa työnhakuun.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö, valtiosihteeri Martti Hetemäki kirjoittaa ministeriön sivuilla julkaisemassaan kolumnissa, että työttömyys on noussut Suomessa 2010-luvulla työttömyyden keston pidentymisen takia. Työttömyyden nousun takana ei siis ole se, että työttömyys kohdistuisi yhä useampaan tai että avoimia työpaikkoja olisi aiempaa vähemmän tarjolla.

Hetemäen mukaan julkisuudessa usein esitetyt perus- tai osallisuustulot olisivat omiaan pitkittämään työttömyyttä, koska tarjottua työtä ei enää tarvitsisi ottaa vastaan.

Hetemäki erittelee kirjoituksessaan eri perus- ja osallisuustulon malleja, joita hänen mukaansa yhdistää se, että tulon saajan ei enää tarvitsisi olla työmarkkinoiden käytettävissä. Hänen ei siis tarvitsisi mennä töihin, vaikka töitä olisi tarjolla.

– Samansuuruinen perustulo merkitsisi yksille nykyistä parempia ja toisille huonompia tuloja. OECD:n tuore selvitys tarkastelee kahta perustulomallia. Molemmat mallit nostaisivat Suomen etuusmenoja kokonaisuutena. Samalla ne lisäisivät köyhyyttä, sillä perustulo kohdentuisi nykyisiä etuuksia vähemmän köyhimmille, Hetemäki arvioi.

Hetemäen mukaan Pohjoismaissa sosiaaliturvajärjestelmät ovat väistämättä monimutkaisia, sillä ne pyrkivät ottamaan huomioon ihmisten tilanteiden erilaisuudet.

– Niiden yksinkertaistamisen hinta voi olla köyhyyden ja menojen kasvu. Parin yleisen etuuden yhdistäminen perustuloksi ei yksinkertaistaisi järjestelmää ratkaisevasti. Mitä enemmän syyperusteisuus samalla vähenisi, sitä enemmän syntyisi väliinputoamisia, jos etuusmenot eivät kokonaisuutena saisi kasvaa nykyisestä. Taaskin jotkut voittaisivat ja toiset häviäisivät.

Hetemäen mukaan perus- ja osallisuustulolla olo edistäisi avoimilta työmarkkinoilta syrjäytymistä. Syrjäytymisriskiä lisäisi Hetemäen arvioin mukaan se, ettei tulojen saamiseksi edellytettäisi osallistumista edes työllistymistä edistäviin palveluihin.

– Kun vapaa-ajan imu on muutenkin vahva, tehtäisiin nuorille karhunpalvelus, jos luotaisiin näkymä, että ilman osaamista ja työtä saisi rahat asumiseen ja elämiseen. Perustulon varaan jäävä nuori jäisi helposti pysyvästi pienituloiseksi, jolla tulisi olemaan myös pieni eläke. Nuori ei ehkä ensin paljon ajattelisi tätä.

Hetemäen mukaan vuoden 2018 alussa voimaan astuva aktiivimalli kannustaa hakeutumaan työhön ja palveluihin koko työttömyyden ajan.

– Aktiivimalli toimisi tiivistettynä seuraavasti: Jos työtön 65 työttömyyspäivän aikana on 18 tuntia työssä tai 5 päivää työllistymistä edistävässä palvelussa, täysi työttömyysetuus säilyy ennallaan.

Jos taas tätä aktiivisuutta ei ole, etuus alenee.

Hetemäen mukaan työttömyysturvassa on kaksi väistämätöntä ristiriitaa. Ensimmäinen on etuustason ja työn kannustimien riittävyyden ristiriita, toinen työpaikan riittävän etsintäajan ja nopean työllistymisen kannustimien ristiriita.

– Optimaalinen työttömyysturva pyrkii lievittämään molempia ristiriitoja, perustulo ei kumpaakaan.

– Perus- ja osallistumistulot tuottavat matalamman työllisyysasteen verrattuna järjestelmään, joka velvoittaa ja kannustaa hakeutumista töihin ja työn saantia tukeviin palveluihin. Matalampi työllisyysaste merkitsee heikompaa julkista taloutta ja siksi myös heikompia julkisia palveluja tai etuuksia. Väestön ikääntyminen edellyttää kuitenkin korkeampaa työllisyysastetta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)