Sanotaan, että lapsuus on ihmisen onnellisinta aikaa. Valitettavasti sanonta ei pidä paikkaansa kaikissa suomalaisissa perheissä. Tämän vuoksi julkaisimmekin elokuussa kuusiosaisen perhepoliittisen ohjelman. Tavoitteenamme on nostaa lapsiperheet keskustelun ja myös toimenpiteiden kärkeen. Panostaminen lapsiin ja perheisiin on mitä parhainta tulevaisuustyötä.
Pieni syntyvyys, eriarvoistuminen sekä syrjäytyminen ovat aikamme suuria haasteita. Perhepoliittisen ohjelmamme pääpaino pureutuukin juuri näihin kysymyksiin. Haluamme, että perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen on kaikkien yhteinen kärkitavoite, läpi poliittisen kentän.
Ensiksi tarvitaan perhevapaauudistus. Nykyinen järjestelmä kohtelee vanhempia eriarvoisesti, luo haasteita työmarkkinoille ja jarruttaa tasa-arvoista vanhemmuutta. Kokoomus haluaa kunnianhimoisen uudistuksen, joka ratkaisee nykyisen mallin ongelmat.
Naisten ura- ja palkkakehityksen suurimpana esteenä on vanhanaikainen vanhempain- sekä hoitovapaamalli. Edelleen valtaosassa perheitä äiti jää kotiin lasten kanssa. Uran ja palkkakehityksen lisäksi nykytilanne jäykistää työmarkkinoita ja vaikuttaa naisten eläkekertymäänkin. Hoivavastuun epätasainen jakautuminen on syynä myös siihen, että liian moni työantaja näkee nuoren naisen palkkaamisen ylitsepääsemättömänä riskinä.
Nykyisen järjestelmän haasteet eivät kohdistu pelkästään äiteihin, vaan vaikuttaa myös isien mahdollisuuksiin jäädä kotiin lasten kanssa. Uudistuksen kautta turvattaisiin miehille vahvempi oikeus lapsen kotihoitoon. Lopullinen päätös kuitenkin olisi aina perheellä itsellään, mutta järjestelmämme tukisi paremmin tasa-arvoista vanhemmuutta. Perhevapaauudistuksen tuleekin olla seuraavan hallituskauden ensimmäisen projekti.
Samaan aikaan on syytä vahvistaa varhaiskasvatusta ja panostaa perhepalveluihin. Varhaiskasvatuksen resurssien lisääminen ja maksuttoman, kaksivuotisen esiopetuksen tarjoaminen ehkäisisivät eriarvoistumista ja mahdollistaisivat tasapuoliset lähtökohdat kaikille lapsille. Nyt juuri syyskuussa voimaan astunut varhaiskasvatuslaki toimiikin erinomaisena perustana ja luo hyvän pohjan jatkaa työtä seuraavankin hallituskauden aikana. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehittämisen lisäksi lasten ja nuorten harrastustakuu on saatava voimaan koko maassa.
Tulevaisuudessa perhepalveluiden on panostettava laajemmin ennaltaehkäisyyn. Erityisesti neuvoloiden ja lastensuojelun saralla ennaltaehkäisyyn sijoittamisen tärkeys korostuu. Kaikki lapset ja mielellään myös perheet tulisi saada lapsen viisivuotisneuvolakäynnin piiriin. Tätä kannattaisi myös jollain porkkanalla kannustaa.
Nimittäin jo pienikin apu riittävän varhaisessa vaiheessa voi estää ongelmien kasaantumisen. Joustavan yhteistyön luominen perheiden, viranomaisten ja palveluntarjoajien välillä on avainkysymys perhepalveluiden uudistamisessa.
Uudistuvan varhaiskasvatuksen ja joustavien perhepalveluiden lisäksi perheiden erilaisten tarpeiden huomioiminen muodostaa kulmakiven tulevaisuuden lapsi- ja perhepolitiikkaan.
Erilaiset perheet ja elämänvaiheet tarvitsevat tilanteisiin mukautuvia palveluita. Tämä on huomioitava lainsäädännössämme paremmin. Valitettavasti edelleen perheet ovat eriarvoisessa asemassa muun muassa monien etuuksien, lasten huolto- sekä tapaamisoikeuskysymysten ja vanhempainvapaiden osalta.
Työ paremman lapsi- ja perhepolitiikan eteen on aloitettu, mutta sen valmiiksi saattaminen tarvitsee vielä rohkeutta uudistaa. Haluamme, että lapsiperheiden aseman parantaminen on kaikkien puolueiden yhteinen päämäärä. Hanke, jonka eteen kaikki sitoutuvat tekemään töitä. Tulevaisuuden rakentaminen perustuu yhteistyöhön.
Minusta meidän kaikkien yhteiseksi tavoitteeksi tulee ottaa se, että Suomi on maailman paras maa lapsille ja perheille.
