Poliisi kertoo tunnistaneensa nuorison katujengi-ilmiön nyt myös Espoossa. Ilmiön arvellaan vaikuttavan vähintään kymmenien nuorten turvallisuuteen.
Komisario Hannu Väänänen Länsi-Uudenmaan poliisista kertoo Länsiväylälle nyt havaitun Espoon ilmiön olevan vielä mitoiltaan verrattain pieni ja että sen kasvua voidaan yhä ehkäistä.
Tätä varten tarvittaisiin kuitenkin Väänäsen mukaan laajaa viranomaisyhteistyötä sekä sidosryhmiä kolmannelta sektorilta. Erityistä haastetta jengien toimintaan puuttumiseen tuottaa Väänäsen mukaan kuitenkin ilmiöön kuuluva viranomaisvastaisuus ja nuorisotyön kanssa yhteistyöstä kieltäytyminen.
Katujengien toiminta eroaa nuorten ryhmien pienempimuotoisesta kiusasta vakavuudeltaan. Jengien toimintaan kuuluvat erilaiset järjestetyt tappelut ja kostoiskut, joissa on käytetty ampuma-aseita myös yleisillä paikoilla. Jengit myös tuottavat sosiaaliseen mediaan väkivaltaista sisältöä.
– Katujengit profiloituvat yleensä johonkin kaupunginosaan tai paikkaan ja sen jäsenet käyttävät käsimerkkiä tai muuta tunnusta, Väänänen kuvaa.
Jäsenten taustat ovat tyypillisesti moninaisia, mutta usein jäsenten etnisessä taustassa korostuu maahanmuuttajataustaiset nuoret miehet.
Keskusrikospoliisi sekä Länsi- ja Itä-Uudenmaan poliisilaitokset arvioivat viime syksynä pääkaupunkiseudulla vaikuttavan noin 10 katujengiä.
Ruotsissa ja Tanskassa rikolliset nuorisojengit ovat olleet jo pitkään yhteiskunnallinen ongelma. Poliittisessa keskustelussa aihe on ollut meilläkin esillä yhä enemmän.
– Voidaan sanoa, että ei olla enää Ruotsin tiellä vaan se on todellisuutta jo Suomessakin, totesi Kokoomuksen poliisikansanedustaja Marko Kilpi sanoi syyskuussa.
