Italian presidentti Sergio Mattarella määräsi torstaina maan parlamentin hajotettavaksi ja vaalipäiväksi maaliskuun 4. päivän 2018.
Italian vaaleihin kohdistuu ensi vuonna erityistä mielenkiintoa, koska kyse on maasta, joka on taloudellisesti heikoimmin toipunut pitkästä euroalueen taloudellisesta kriisistä. Italian talouskasvu on ollut tänä vuonna ennusteiden mukaan 1,5 prosenttia, mikä on Italian paras lukema kuuteen vuoteen.
Kasvu on silti Euroopan unionin heikoin lukema yhdessä Brexitin kanssa painiskelevan Britannian kanssa, ja kasvun ennustetaan hiipuvan tulevina vuosina. Italian bruttokansantuote on edelleen kuusi prosenttia pienempi kuin vuonna 2008.
Lisäksi maata vaivaa jatkuva pankkikriisi, jonka taustalla ovat pankkien suuret järjestämättömät luotot. Italian yli 130 prosentin velan suhde bruttokansantuotteeseen on Euroopan suurin heti Kreikan jälkeen. Työttömyys on 11 prosenttia ja nuorisotyöttömyys pysyy 35 prosentissa. Tämän lisäksi Italiaan on viime vuosina kohdistunut suurin siirtolaisaalto Välimeren yli, kun maahan on saapunut yli 620 000 turvapaikanhakijaa viimeisten neljän vuoden aikana.
Italian merkitys Euroopalle on kuitenkin Kreikkaa suurempi, sillä kyseessä on Euroopan kolmanneksi suurin talous.
Berlusconi nousussa
Muiden Euroopan maiden poliittisten johtajien pelkona on, että Italian vaalit päätyvät pattitilanteeseen, jossa vakaan enemmistöhallituksen muodostaminen ei onnistu.
Populistinen ja eurovastainen Viiden tähden liike on viime aikoina johtanut mielipidetiedusteluita vajaalla 30 prosentin kannatuksella. Nykyinen päähallituspuolue, sosialidemokraattinen Demokraattinen puolue on toisena noin 25 prosentin kannatuksella.
Entisen pääministerin, 81-vuotiaan Silvio Berlusconin johtama oikeistolainen Forza Italia on gallupeissa nousussa ja kolmantena noin 15 prosentin kannatuksella. Nationalistisen, maahanmuutto- ja eurovastainen, Pohjois-Italian autonomiaa ajavan Lega Nordin kannatus on vajaat 15 prosenttia.
Demokraattisen puolueen puheenjohtajan Matteo Renzin hallitus ja sitä seurannut Paolo Gentilonin hallitus ovat onnistuneet jonkin verran helpottamaan työmarkkinoiden joustavuutta, mutta elinkeinoelämän mukaan uudistukset ovat olleet liian vaatimattomia.
Fiat SpA:n entinen pääjohtaja Luca di Montezemolo listasi puheessaan teollisuusliitolle kymmenen vuotta sitten 10 kiireellistä uudistusta, joita Italia tarvitsisi. Ne sisälsivät muun muassa byrokratian keventämistä ja veronkevennyksiä.
– Voisin pitää saman puheen tänäänkin, di Montezemolo sanoo Wall Street Journalin mukaan.
Maaliskuun vaalien ei ainakaan odoteta tuovan helpotusta Italian pysähtyneeseen tilanteeseen.
