Voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta kuvaa tuotannon romahtamista Helsingin Sanomille ”hallitsemattomaksi”.
– Kyseessä on dramaattinen muutos. Muutos on tullut niin pian, ettei kukaan osaa oikein sanoa, miten tässä niin kävi, hän sanoo.
Vielä 2010-luvulla energiaturvetta tuotettiin keskimäärin noin 15 terawattituntia vuodessa, mutta tänä vuonna ollaan lähellä yhtä terawattituntia.
– Jos käyttö on kymmenen prosenttia siitä, mitä se oli 2010-luvulla, silloin turve ei ole enää mikään merkittävä polttoaine. Se on menetetty. Huoltovarmuusmielessä ollaan menettämässä yksi hyvä lämmöntuotannon huoltovarmuuden tekijä, Nieminen toteaa.
Niemisen arvion mukaan turpeen käytön ehdoton alaraja kulkee 5–10 terawattitunnissa.
– Jos sellainen käyttö ja tuotantokyvykkyys pyörisi Suomessa, saisimme sillä vielä tyydytettyä kriittisimmät tarpeet eli niiden, jotka voivat polttaa ainoastaan turvetta. Sen kanssa olisi huoltovarmuusmielessä pystytty elämään.
Toimialapäällikkö Hannu Salo Bioenergia-yhdistyksestä on samoilla linjoilla kuin Nieminen.
– Voin vahvistaa, ettei turpeella ole enää huoltovarmuuden kannalta merkitystä, hän sanoo HS:lle.
