Suomessa joudutaan todennäköisesti pian tiukentamaan kriteereitä siitä, kuka saa tehohoitoa. Etusijalla on potilaat, joiden katsotaan hyötyvän tehohoidosta eniten, kertoo Helsingin Sanomat.
Suomessa on noin 300 tehohoitopaikkaa.
– On hyvin todennäköistä, että lisätyillä resursseilla pystytään tämä potilasmäärä hoitamaan, jos ihmiset ymmärtävät nyt noudattaa ohjeita, kertoo Tehohoitoyhdistyksen puheenjohtaja, Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osaston ylilääkäri Mika Valtonen.
Jos tehohoitopaikoista on pula, etusijalla olisivat ne, joiden arvioitaisiin hyötyvän eniten tehohoidosta.
– Jos potilaalla ei ole mahdollisuutta toipua, ei hänen kärsimyksiään pidä pitkittää keinotekoisesti. Tämä ei ole missään tilanteessa potilaan edun mukaista, Valtonen sanoo.
Näin toteaa myös Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa, joka toimii valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtajana.
– Tehohoito voi olla potilaalle erittäin raskas. Jos ihminen on iäkäs ja monisairas, onko parempi antaa hänen kuolla? Tämä kysymys tulee esille niissä valintatilanteissa.
Ikä on vain yksi arvioon vaikuttava tekijä. Hoitopäätös perustuu yksityiskohtaiseen selvitykseen potilaan tilanteesta ja mahdollisimman tarkkaan tietoon hoitomenetelmien tuloksista.
Ikä ei ole este tehohoidolle, mutta esimerkiski yli 80-vuotiaiden ennuste selvityä päivystyksellisestä tehohoidosta on selvästi heikompi kuin nuorempien potilaiden.
