Saksan liittokansleri Olaf Scholzin lausunto Ukrainan Nato-jäsenyydestä Moskovassa on herättänyt kysymyksiä ja keskustelua. Suomalaistutkijoiden keskustelussa kommentti linkitetään Suomen niin sanottuun Nato-optioon.
Scholz tapasi tiistaina Venäjän presidentti Vladimir Putinin. Nato-kysymys nousi esiin saksalaismedialle tapaamiseen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
– Kaikki tietävät, ettei Ukrainan Nato-jäsenyys ole nyt asialistalla. Kaikkien pitäisi ottaa nyt askel taaksepäin ja tehdä itselleen selväksi, ettemme voi ryhtyä sotilaalliseen konfliktiin sellaisen kysymyksen takia, joka ei ole agendalla, Scholz muun muassa totesi.
Hän kuvasi tästä syystä syttyvää sotaa ”absurdiksi”.
Lausuntoa on tulkittu jopa Ukrainan Nato-oven sulkemiseksi. Toisaalta Scholzin on sanottu viitanneen todellisuudessa siihen, ettei Ukraina ole juuri tällä hetkellä hakemassa Natoon ja että kysymys ei siksi ole nyt olennainen.
Esimerkiksi Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak pitää jälkimmäistä tulkintaa kuitenkin asian selittämisenä parhain päin.
– Jos luvataan kerran, että Venäjä voi käytännössä päättää koska Nato voi ottaa lisää jäseniä, niin se ’lupaus’ tullaan nostamaan esille joka kerta kun Suomi tai Ruotsi edes vihjaa optiosta, Salonius-Pasternak arvioi Twitterissä.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu on taas osin eri linjoilla.
– Eli parempi selitys on, että huolimatta Naton järjestelmällisestä viestinnästä Suomen suuntaan avoimesta ovesta, Scholz menee Moskovaan ja lyö EU-liittolaiselta oven kiinni? Tuskin. [Ranskan presidentti Emmanuel] Macron tosin hoiti asiat paremmin kun viittasi Moskovassa Suomen ja Ruotsin avoimeen oveen, hän vastaa.
Salonius-Pasternak toteaa takaisin, että liittokansleri Scholz haluaa selvästi välttää sodan, hinnalla millä hyvänsä – ”vaikka uhraamalla periaatteet”.
Matti Pesu kysyy, haluaako Saksa siis myös rikkoa puolustusliiton avoimien ovien politiikan.
– Saksan omat toimet ovat ikävä kyllä lisänneet epäilystä tämän suhteen. Jos Saksa nyt de facto hyväksyy, että ovi on käytännössä kiinni yhdeltä, niin Venäjä tulee tekemään samat temput kaikkien muiden (ml. Suomen) suhteen, Charly Salonius-Pasternak vastaa.
Tähän Matti Pesu muistuttaa, että kyse on Nato-maiden välisestä asiasta. Hän huomauttaa, että Venäjän kanta Georgian ja Ukrainan Nato-jäsenyyteen on ollut selvä viimeistään vuodesta 2008 asti. Sen jälkeen puolustusliitto on ottanut neljä uutta jäsentä.
– Saksa on tehnyt selväksi, että se tukee liittolaisia vahvasti, ja kumppaneita niin, ettei energia/€ vähene Venäjän suunnalta, Salonius-Pasternak vastaa.
Hän jatkaa Suomen ja Ukrainan tärkeän eron olevan tietenkin se, että Suomi on Naton kumppani ja EU:n jäsen. Hänestä tämä on kuitenkin ennemmin poliittinen ja diplomaattinen asia kuin sotilaallinen.
Kokoomuksen ulkopoliittinen asiantuntija ja tutkija Henri Vanhanen varoittaa keskustelussa tekemästä liian pitkälle vietyjä tulkintoja tuoreen liittokanslerin puheista.
– Siitä ei epäilystä, etteikö Venäjän tavoitteissa Suomen ja Ruotsinkin jäsenyyksien torjuminen. Tästäkin syystä Ukrainan asia kytkeytyy nyt Suomeen hyvin suoraan. Mutta Scholzin lausunnosta en vetäisi kovin pitkälle meneviä tulkintoja. Uusi hallinto myös hakee sanoituksiaan, hän sanoo.
Tähän Charly Salonius-Pasternak vastaa ihmettelemällä, kuinka vaikeaa Scholzin olisi ollut sanoa, että Nato ja hakijamaat päättävät tulevaisuudessakin jäsenyydestä.
Venäjä voi kriisiyttää
Siitä tutkijat ovat yhtä mieltä, että kireä turvallisuustilanne Venäjän kanssa ja siihen liittyvät eskalaation riskit vaikuttavat todennäkäisesti Naton nykyisten jäsenten halukkuuteen hyväksyä uusia tulijoita puolustusliittoon.
Charly Salonius-Pasternak toteaa tämän asetelman alleviivaavan sitä, että Venäjä voisi aina keskeyttää hakuprosessin, koska se voi kriisiyttää tilanteen.
Hänen mukaansa niiden suomalaispäättäjien, jotka ajattelevat, että jäsenyyttä voi hakea sitten ”kun omat resurssit eivät kriisissä riitä”, olisikin tärkeä tiedostaa tämä.
– Tuosta olen tismalleen samaa mieltä ja yrittänyt keskustelussa painottaa, että meidän tulee ottaa Venäjän toimet ja jäsenyysprosessiin liittyvät riskit mukaan omaan riskikalkulaatioon, Matti Pesu vastaa.
Kontekstia Scholzin lausunnolle. #turpo https://t.co/yaIiO0yPq6
— Matti Pesu (@PesuMatti) February 16, 2022
Eli parempi selitys on, että huolimatta Naton järjestelmällisestä viestinnästä Suomen suuntaan avoimesta ovesta Scholz menee Moskovaan ja lyö EU-liittolaiselta oven kiinni? Tuskin. Macron tosin hoiti asiat paremmin kun viittasi Moskovassa Suomen ja Ruotsin avoimeen oveen.
— Matti Pesu (@PesuMatti) February 16, 2022
Scholz haluaa selvästi välttää sodan, hinnalla millä hyvänsä – vaikka uhraamalla periaatteet.
Ymmärrän tarpeen toivoa, että Suomi on erillistapaus ja Nato ovi on aina auki, mutta analyyttisesti, olemmeko?
— C Salonius-Pasternak (@charlyjsp) February 16, 2022
Tuosta olen tismalleen samaa mieltä ja yrittänyt keskustelussa painottaa, että meidän tulee ottaa Venäjän toimet ja jäsenyysprosessiin liittyvät riskit mukaan omaan riskikalkulaatioon.
— Matti Pesu (@PesuMatti) February 16, 2022
Saksan omat toimet ovat ikävä kyllä lisänneet epäilystä tämän suhteen.
Jos Saksa nyt de facto hyväksyy, että ovi on käytännössä kiinni yhdeltä, niin Venäjä tulee tekemään samat temput kaikkien muiden (ml. Suomen) suhteen.
— C Salonius-Pasternak (@charlyjsp) February 16, 2022
Saksa on tehnyt selväksi, että se tukee liittolaisia vahvasti, ja kumppaneita niin, ettei energia/€ vähene Venäjän suunnalta. Me olemme kumppani (Naton suhteen) ja jäsen EUssa – tämä on tietenkin tärkeä Fin-Ukr ero, etenkin pol-diplo-tal puolella, mutta ei mil.
— C Salonius-Pasternak (@charlyjsp) February 16, 2022
Miten H&%tin vaikeaa voi olla sanoa, että Nato ja hakijamaat päättävät tulevaisuudessakin siitä, pääseekö jäseneksi?
Saksalta on lupa vaatia enemmän, hallitus sekoillut nyt kuukausia, joskus valonpilkahdus ja sitten taas osoittavat että omatalous ja kaasu tärkeintä.
— C Salonius-Pasternak (@charlyjsp) February 16, 2022
