Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan tuoreissa kuluttajien luottamusmittareissa nähty nousu kertoo orastavasta optimismista epidemian laantumisen suhteen.
– Juuri nyt uusia tautitapauksia on jokseenkin vähän ja ihmiset ovat lähteneet enenevässä määrin liikkeelle ja odottavat jo innoissaan terassikauden alkamisesta ja talouden avautumista, hän arvioi tiedotteessa.
Appelqvist muistuttaa, että Suomen talouden romahduksen syvyys ja kesto riippuu pitkälti kotimaisen kulutuskysynnän kehityksestä. Huhtikuussa oltiin vielä paniikkitunnelmissa, ja kuluttajaluottamus vajosi ennätyksellisen nopeasti pohjalle. Nyt otetaan henkeä ja tarkkaillaan tilannetta rajoitusten keventyessä.
Kotitalouksien epävarmuudesta kertoo hänen mukaansa kuitenkin edelleen pelko työttömyyden kasvusta. 40 prosenttia vastaajista arvio työttömyyden uhan kasvaneen myös omalla kohdalla.
– Niin kauan kuin työttömyyden uhka arvioidaan korkeaksi, vaikuttaa se todennäköisesti kalliimpiin hankintoihin, kuten autoihin. Sen sijaan peruskulutus tuskin kärsii samalla tavalla, koska keskimäärin vastaajat arvioivat oman rahatilanteensa edelleen erinomaiseksi. Monelle rahaa on kertynyt säästöön koronakriisin lykätessä ostoksia, Appelqvist muistuttaa.
Yritystenkin tilannearviot pysyivät toukokuussa heikkoina. Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen kyselyn mukaan mutta vähittäiskaupassa luottamus parani vaikka jäi selvästi alle pitkän ajan keskiarvon, mutta teollisuudessa tunnelmat synkkenivät hieman.
– Teollisuuden luottamuksen osalta ollaan silti edelleen melko kaukana finanssikriisin yhteydessä mitatusta tasosta. Teollisuuden tilauskanta ja kapasiteetin käyttöaste tulevat alas hitaampaa tahtia kuin palvelualoilla, joiden osalta sulkutoimenpiteet synnyttivät äkkipysähdyksen, Appelqvist huomauttaa.
Teollisuustoimialoilla suhdanne on hänen mukaansa edelleen synkentymisvaiheessa ja vientiteollisuus voi kamppailla heikon ulkoisen kysynnän kanssa vielä pitkään, kun samanaikaisesti eri talousalueilla alkanut talouskriisi synnyttää negatiivista kierrettä.
– Erityisesti investointihyödykkeisiin painottuvilla teollisuuden aloilla pahin on vasta edessä eikä kotimarkkinoiden asteittainen avaaminen auta, Appelqvist varoittaa.
Hän muistuttaa lisäksi, että teollisuuden käyttöasteen lasku ja epävarmuus tulevasta talouskehityksestä merkitsevät vain vähäisiä lisäinvestointeja teollisuudessa Suomessa ja keskeisillä vientimarkkinoilla.
