Kauppalehden haastattelemien talousasiantuntijoiden mielestä työehtosopimusten yleissitovuuden heikentäminen tuskin nostaisi merkittävästi Suomen työllisyysastetta.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi esitti viime viikonloppuna, että yleissitovuus pätisi edelleen pääsääntönä, paitsi niissä tilanteissa, joissa työntekijät päätttävät työpaikkakohtaisesti tai muuten sopia toisin. Hän uskoo uudistuksen parantavan tuottavuutta ja työllisyyttä.
Valtiotieteen tohtori Sixten Korkman, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen ja professori Roope Uusitalo suhtautuvat kuitenkin epäilevästi ehdotuksen työllisyysvaikutuksiin.
Pekkarinen arvioi, että jos liittojen neuvotteluaseman vahvuudelle ei tapahdu mitään, tilanne tuskin hirveästi muuttuisi Suomessa, vaikka mitä tehtäisiin yleissitovuudelle.
Korkmanin puolestaan varoittaa liioittelemasta yksittäisten keinojen merkitystä työllisyysasteen kannalta. Hän huomauttaa lisäksi, että suomalaiset työmarkkinat eivät ole erityisen huonot tai joustamattomat kansainvälisessä vertailussa.
Uusitalo muistuttaa, että Suomessa jo nykyisissä työehtosopimuksissa on mahdollisuus paikalliseen sopimiseen ja mahdollisuutta on melko laajasti hyödynnetty.
Kaikki kolme asiantuntijaa pitävät Ruotsia sopivana vertailukohtana Suomelle, Ruotsissa ei ole laissa yleissitovuutta, mutta työehtosopimukset kattavat silti valtaosan työntekijöistä.
Pekkarinen muistuttaa myös pohjoismaisen palkkaneuvottelumallin alkuperäisestä logiikasta. Malli tukee talouskasvua, sillä se pakottaa tuottamattomat yritykset konkurssiin nopeammin, koska palkat eivät jousta alaspäin.
Korkmanin mukaan yleissitovuudesta pitäisi kuitenkin voida poiketa, kun yritetään luoda heikossa asemassa oleville polkuja työelämään.
Lue myös:
