Verkkouutiset

Aselain ytimessä on poikkeus koko reserville

BLOGI

Joka reserviläisellä on ministerin mukaan mahdollisuus hakea reserviläispoikkeukseen perustuvaa aselupaa.
Kai Mykkänen
Kai Mykkänen
Kai Mykkänen on ympäristö- ja ilmastoministeri.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Reserviläispoikkeus on huomioitu mahdollisimman laajasti. Lakiluonnokseen viime kuukausina tehtyjen muutosten myötä kansallisen puolustuksen poikkeuksen perustetta ei rajata vain maanpuolustustyön kouluttajatehtävissä oleviin tai sodan ajan sijoitettuihin, vaan lupaa voivat hakea myös henkilöt, joilla on suunniteltu sijoitus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikilla 900[nbsp]000 reserviläisellä on mahdollisuus hakea reserviläispoikkeukseen perustuvaa aselupaa, jos he harjoittavat aktiivista aseellista reserviläisharjoittelua. Joukosta on suljettu pois vain ne henkilöt, jotka eivät ole sijoituskelpoisia esimerkiksi terveydellisistä syistä.

Direktiivi edellyttää, että kansallisen puolustuksen perusteella lupa voidaan myöntää vain poikkeuksellisesti ja yksittäistapauksessa. Emme siis voi kirjoittaa lakiin, että Suomi vapauttaa kaikki reserviläiset A-luokan aseiden kiellosta. Asia on mahdollista hoitaa laillisesti siten, että reserviläispoikkeuksen soveltamiseksi edellytetään Puolustusvoimien tapauskohtaista puoltoa. Valituilla sanamuodoilla pyrimme estämään reserviläispoikkeuksen kaatumisen EU-tuomioistuimessa.

Pääesikunnalle on jätetty laaja tulkintamahdollisuus määritellä, kuinka suuri osa koko 900[nbsp]000 reservistä tarvitsee kansallisen puolustuksen perusteella puollon erityisen vaaralliseksi määriteltyihin A-luokan aseisiin. Esityksen perusteluissa mainitaan ryhmät, joilla on esimerkiksi sijoitus tai suunniteltu sijoitus sellaiseen sodan ajan tehtävään, jossa tarvitaan tavanomaista parempaa ampuma- ja aseenkäsittelytaitoa. Teksti on kuitenkin kirjoitettu tarkkaan siten, että nämä ovat vain esimerkkejä eivätkä rajoita pääesikunnan tulkintaa.

***

Viime viikolla lähetimme lausunnoille luonnoksen EU:n asedirektiivin kansallisesta täytäntöönpanosta. Noin vuosi sitten hyväksytyssä Euroopan unionin direktiivissä erityisen vaarallisten, kiellettyjen aseiden ns. A-luokkaan siirtyivät suomalaisten harrastajien kannalta merkityksellisistä aseista isot latauslaitteet sekä puoliautomaattiaseet isoilla lippailla.

Tosiasia on siis se, että lähtökohtaisesti tehokkaat aseet pitkillä lippailla on Euroopassa kielletty. Näihin kiellettyihin aseisiin on direktiivin mukaan mahdollista saada lupa vain erityisillä poikkeusperusteilla. Suomi neuvotteli vimmatusti ja saimme direktiiviin reserviläispoikkeuksen. Se on tiukkaan rajattu, mutta fiksusti soveltaen reitti, jonka kautta pystymme turvaamaan aktiivisen reserviläistoiminnan tulevaisuuden. Se on päätavoitteeni direktiiviä tulkitsevan Suomen aselain säätämisessä. Direktiivissä on poikkeusperusteita myös esimerkiksi asekeräykselle ja ampumaurheilulle, joita tullaan kansallisessa laissa hyödyntämään.

Pyrimme siis täyttämään direktiivin tavoitteen estää erityisen vaarallisten aseiden tai niiden osien päätymistä vääriin käsiin siten, ettemme samalla vaikeuta eurooppalaisittain poikkeuksellista reserviläistoimintaa tai muuta aseharrastamista Suomessa.

***
Reserviläispoikkeusta muihin kuin A-luokan kiellettyihin aseisiin ei erikseen tarvita, sillä nyt tehdyn esityksen mukaan aktiivinen reserviläinen voi saada aseluvan pienellä lippaalla varustettuihin reserviläiskivääreihin aivan kuten tähänkin asti.

Reserviläistoiminnan asemaa vahvistetaan sikäli, että aktiivinen reserviläistoiminta ensimmäistä kertaa nostetaan laissa perusteeksi aseluvalle ja rinnastetaan lupaharkinnassa ampumaharrastukseen. Lisäksi Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:lle annetaan mahdollisuus A-luokan aselupiin ja mahdollisuus antaa omistamiaan isolippaisia aseita jäsenistönsä käyttöön valvotuissa harjoituksissa. Tässäkin tulkitaan direktiiviä varsin laajasti, mutta uskomme pystyvämme MPK:n mahdollisuuden perustelemaan vedoten sen lailla erikseen säädettyyn julkisoikeudelliseen erillisasemaan.

Siirtymäsäännöksellä kaikki ennen direktiivin voimaan tuloa hankitut ja rekisteröidyt nykyiset kiellettyjen A-luokan aseidenkin luvat jatkuvat sekä yksityishenkilöillä että eri järjestöillä ja yhdistyksillä.

Ammuntaharrastus- ja keräilyperusteet lupaperusteena jatkuvat kuten tähänkin asti. Niin sanottuihin A-luokan, kiellettyihin aseisiin on myös lisätty poikkeukset poliisin hyväksymän keräilysuunnitelman omaaville henkilöille ja museoille sekä ammuntaharrastajille mukaan lukien esimerkiksi reserviläisammunnan sekä toiminnallisen ammunnan harjoittajat.

Edellä todettu on käyty ja mietitty läpi hyvässä yhteistyössä puolustusministeri Jussi Niinistön sekä useiden reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen avainhenkilöiden kanssa. On oltu yhtä mieltä siitä, että tällä linjalla päästään kohtuulliseen ratkaisuun, joka turvaa kansalliseen puolustusratkaisuun perustuvan reserviläistoiminnan ja pysyy pystyssä EU-oikeudellisesti. Puolustusministeri Niinistö on myös käynnistämässä toimia MPK:n kapasiteetin merkittäväksi lisäämiseksi aseellisen harjoitustoiminnan mahdollistajana yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa.

***

Kaiken kaikkiaan nykyisessä esityksessä Suomen EU:ssa neuvottelema reserviläispoikkeus ja kansallinen liikkumavara aseharrastusmahdollisuuksien edistämiseksi on pyritty hyödyntämään täysimääräisesti.

Toukokuun ajan lakiluonnokseen kerätään lausuntoja. Lausuntokierros järjestetään, jotta sen päätteeksi voidaan mahdollisesti esille tulevien uusien huolien tai yksityiskohtien osalta harkita, mitä voidaan järkevästi tehdä ennen varsinaisen lakiesityksen antamista. Lausuntoa on pyydetty noin 50 toimijalta kuten Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK), Reserviläisliitto, Suomen Ampumaurheiluliitto, Suomen Metsästäjäliitto ja Suomen ilma-aseharrastajat. Kenellä tahansa on kuitenkin oikeus lausua esityksestä sisäministeriön sivujen kautta.

Totta ja tarua: Esimerkkejä aselakia koskevista kysymyksistä ja vastauksia niihin
TOTTA: Aselupien ja aseiden seurantaa tehostetaan

Esityksen mukaan lakiin sisällytettäisiin velvoite ampuma-aseluvan haltijoiden seurannasta ja aseluvan säännöllisestä tarkastelusta. Jo nyt poliisi seuraa aseluvan haltijoiden käyttäytymistä luvan myöntämisedellytysten kannalta. Säännöksellä nykyinen jo olemassa oleva käytäntö tuotaisiin kuitenkin asedirektiivin vaatimusten mukaisesti itse ampuma-aselakiin.

TARUA: Jatkossa luvat voidaan peruuttaa huomattavasti nykyistä helpommin

Esityksen mukaan aselupa tulisi peruuttaa aina, jos luvan myöntämisen edellytyksiä ei enää ole. Aseluvan myöntämisen yleisenä edellytyksenä on se, että hakija on käyttäytymiseltään tai terveydentilaltaan sopiva. Poliisi peruuttaisi aseluvat esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa aseluvan haltija on tuomittu sellaisesta rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hänet sopimattomaksi aseen hallussapitoon. Näissä tilanteissa myöskään uutta aselupaa ei myönnettäisi. Tällä hetkellä peruuttaminen on näissä tilanteissa aselain mukaan harkinnanvaraista. Käytännössä poliisi on kuitenkin peruuttanut luvat esimerkiksi vakaviin tai toistuviin rikoksiin syyllistymisen perusteella.

TOTTA: Direktiivi kieltää isot latauslaitteet ilman lupaa A-luokan aseeseen

Yksittäisiä, isoja latauslaitteita saa jatkossa olla hallussa vain henkilöillä, joilla on kiellettyjen aseiden eli A-luokan aseiden aselupa. Ison lippaan hallussapito ilman esimerkiksi reserviläispoikkeukseen tai ammuntaurheiluun perustuvaa A-luokan aselupaa voisi johtaa aseluvan menetykseen. Kansallisesti on pyritty löytämään ratkaisu, joka mahdollistaisi edelleen esimerkiksi koriste-esineeksi muutettujen isojen lippaiden säilytyksen. Nykyisessä esitysluonnoksessa tällaista lausetta ei ole, mutta asiaa harkitaan jatkovalmistelussa. Luvattomat isot lippaat voi joka tapauksessa luovuttaa poliisille omaehtoisesti ilman seuraamuksia ja aikarajaa.

TARUA: Mitkään yhteisöluvat eivät enää jatkossa ole mahdollisia

Erityisen vaarallisten, kiellettyjen A-luokan aseiden yhteisöluvat direktiivi pääasiallisesti kieltää. MPK:lle on kuitenkin annettu nyt lainsäädännössä uusi julkisoikeudellinen asema, joka mahdollistaa direktiiviä laveasti tulkiten A-luokan aseiden yhteisöluvan hakemisen jatkossakin. Jatkossa tämä tiivistänee yhteistyötä MPK:n ja muiden reserviläisjärjestöjen kanssa. Muut yhdistykset ja ampumaseurat voivat edelleenkin hakea yhteisölupia muihin kuin A-luokan aseisiin aivan kuten ennenkin. Siirtymäsäädöksen mukana kaikkien yhteisöjen vanhat luvat myös jatkuvat.

TOTTA: Ampumaurheiluperusteella erityisen vaaralliseen ampuma-aseeseen lupaa hakevan henkilön tulisi olla kuulunut vähintään 24 kuukauden ajan ampumaseuraan ja harjoitelleen tai kilpailleen aktiivisesti

Vaatimus kahden vuoden aktiivisesta harrastamisesta ennen luvanmyöntämistä koskee tällä hetkellä ampuma-aselaissa niin sanottuja käsiaseita. Säännös on otettu ampuma-aselakiin kouluampumisten jälkeen ja sen on todettu käytännössä parantaneen yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Koska kiellettyjen aseiden poikkeusta laajennettiin merkittävästi koko reserviin, on perusteltua, että lähtökohtaisesti asedirektiivissä kiellettyjä aseita, joihin jatkossa voidaan myöntää vain poikkeuslupia, koskisi sama vaatimus harrastamisesta kuin direktiivissä luvanvaraisten aseiden luokkaan kuuluvia käsiaseita koskee.

TARUA: Kansallisessa esityksessä ei ole huomioitu aseluvan myöntämisen mahdollisuutta A-luokkaan kuuluviin aseisiin erityisistä syistä, kriittisen infrastruktuurin, kauppamerenkulun, arvokuljetusten ja arkaluontoisten kohteiden turvallisuuden suojelemiseksi

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan poikkeuslupia erityisen vaarallisiin aseisiin voitaisiin myöntää asekeräilijöiden, reserviläisten ja ampumaurheilijoiden lisäksi erityisestä syystä työhön, jossa ampuma-ase on välttämätön tai määräajaksi näytöstä, kuvausta tai muuta vastaavaa tarkoitusta varten. Tämä säännösehdotus kattaisi asedirektiivin mukaiset poikkeusperusteet, kuten kriittisen infrastuktuurin, kauppamerenkulun, arvokuljetukset, arkaluontoisten kohteiden turvallisuuden suojelemisen sekä koulutukseen, kulttuuriin, tutkimukseen ja historiaan liittyvät syyt.

TOTTA: Asekeräilijöiden lupaan voisi sisällyttää ehdon, että aseella ei saa ampua

Esitysluonnoksessa esitetään, että asekeräilijöiden aseita koskisi lähtökohtaisesti ampumakielto ja kiellon väliaikaiseen poistamiseen voisi hakea lupaa poliisilta. Asekeräilijät on lisätty asedirektiivin soveltamisalaan ja direktiivissä keräilijän määritelmässä todetaan, että keräilijä kerää ja säilyttää ampuma-aseita, osia tai ampumatarvikkeita. Esityksen valmistelussa on katsottu myös, että asekeräilyn kohteena olevilla ampuma-aseilla ei olisi tarkoitus lähtökohtaisesti ampua muun muassa aseiden ja niiden osien säilymisen ja rikkoutumisen estämiseksi.

TOTTA: Kansallisen tason toteutus rajaa erityisen vaarallisten aseiden poikkeusluvat vain pitkiin puoliautomaattiaseisiin

Reserviläispoikkeuksen tarkoituksena on mahdollistaa harjoittelu Puolustusvoimien käytössä olevia aseita muistuttavilla aseilla, eli niin sanotuilla reserviläiskivääreillä, joissa on pitkä lipas. Muita direktiivissä määriteltyjä erityisen vaarallisia aseita ovat mm. sarjatuliaseesta muunnetut itselataavat kertatuliaseet ja lyhyen keskisytytteistä patruunaa ampuvan itselataavan kertatuliaseen ja kapasiteetiltaan ison latauslaitteen yhdistelmät, joita luvitettaisiin edelleen esimerkiksi ampumaurheiluun, mutta ei reserviläispoikkeuksella.

TOTTA: Sidosryhmiä on kuultu laajasti

Esitystä valmisteltaessa on pyritty kuulemaan sidosryhmiä laajasti. Sisäministeriö järjesti kolme asedirektiivin kansallista täytäntöönpanoa koskevaa keskustelutilaisuutta marraskuussa 2017 eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Lisäksi sisäministeriö pyysi sidosryhmiltä 7.12.2017 lausuntoa asedirektiivin kansallisen täytäntöönpanon tueksi kansallisen puolustuksen poikkeuksen soveltamisalasta kansallisesti. Sisäministeri ja esityksen valmisteluun osallistuneet virkamiehet ovat tavanneet keväällä 2018 sidosryhmien edustajia. Sisäministeriö järjestää asedirektiivin täytäntöönpanoa koskevaan esitysluonnokseen liittyen keskustelu- ja kuulemistilaisuuden 21.5.2018, jonne kutsutaan samat tahot, joille myös lausuntopyyntö on lähetetty.

TARUA: Aselaki haittaa metsästystä

Lupaprosessit puoliautomaattiaseisiin metsästyslain mukaisilla pienemmillä latauslaitteilla säilyvät ennallaan. Tälläkin hetkellä metsästyslaissa on kielletty sellaiset itselataavat aseet, joiden lippaaseen mahtuu enemmän kuin kolme patruunaa. Merkittävin muutos aselain mukaan olisi se, että jatkossa metsästäjä ei saisi käyttää isoja latauslaitteita myöskään aseradalla, ellei hänellä ole siihen lupaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)