Keskustan tuore puheenjohtaja Annikka Saarikko vähättele turpeen roolia ilmastotalkoissa, sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen.
Kokoomusryhmyrin mukaan Saarikko kiersi kysymyksen turpeen veroedun leikkaamisesta Ylen Ykkösaamussa lauantaina ja vaati katseen kohdistamista muihin fossiilisiin polttoaineisiin kuten kivihiileen. Saarikko on aikaisemmin kuvannut turvetta enemmän symboliseksi kuin todelliseksi ongelmaksi, Mykkänen muistuttaa.
– Turpeen päästöt vastaavat henkilöautoliikenteen päästöjä, vaikka sillä tuotetaan vain viisi prosenttia lämmityksestä. Kysynkin Saarikolta, eikö ole helpompi vaihtaa turve puhtaisiin ratkaisuihin kuin puuttua dramaattisesti liikenteeseen kymmenen vuoden tähtäimellä? Vähättely on vastuutonta, kun ilmastotavoitteiden uskottavuus riippuu turpeen kohtalosta, Mykkänen sanoo tiedotteessaan.
Saarikko on jo toistuvasti halunnut siirtää huomion turpeen sijaan erityisesti kivihiileen, arvostelee Mykkänen.
– Olimme yhdessä (Juha) Sipilän (kesk.) hallituksessa päättämässä kivihiilen käytön kieltämisestä lailla vuodesta 2029 lähtien. Silloin energia-ala vastusti, nyt heillä on jo suunnitelmat hiilettömyyteen. Katsotaan vaan turvetta samalla mittapuulla. Eikö selkeä pitkäjänteinen päätös noin kymmenen vuoden siirtymäajalla sopisi myös turpeen hallittuun korvaamiseen energianlähteenä?
Mykkäsen mukaan selvän määräajan asettaminen turpeen energiakäytön päättymiselle ja turpeen veroetujen asteittainen poistaminen vauhdittaisivat investointeja maakuntakaupungeissa geotermiseen lämpöön ja muihin puhtaisiin ratkaisuihin.
– Kokoomuksen puoluekokous linjasi viikko sitten tavoitteeksi, että turpeen merkittävä energiakäyttö lopetettaisiin vuoteen 2032 mennessä lailla. Kivihiilikiellon kohdalla selkeän takarajan asettaminen johti suunnitelmien vauhdittumiseen niin, että useat hiilikaupungit aikovat nyt toteuttaa muutoksen jo ennen lain takarajaa, Mykkänen toteaa.
Asiantuntijoiden viesti on ollut selvä sen suhteen, että hallituksen ilmastopolitiikkaa tullaan arvioimaan sen suhtautumisessa turpeeseen, Mykkänen korostaa. (Vesa) Vihriälän ja (Martti) Hetemäen raporteissa suositeltiin turpeen veroedun leikkaamista osana talouden kestävää elvyttämistä. Jos turvetta verotettaisiin kuin muita lämmityspolttoaineita, verotuksen pitäisi kokoomusedustajan mukaan olla kymmenkertainen nykytilanteeseen verrattuna. Turpeen veroetu lähenteleekin 200 miljoonaa euroa.
EU:n komissio on esittänyt osana Green Deal -pakettia oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, josta jaetaan rahaa alueille, jotka ovat eniten riippuvaisia fossiilisista polttoaineista.
Suomen saanto kyseisestä rahastosta on työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan noin 380 miljoonaa euroa. Tuki on liitettävä fossiilisten polttoaineiden asteittaiseen lopettamiseen ja vastaavaan työllisyystason alenemiseen.
– Oikeudenmukaisen siirtymän rahoituksen ehtona on, että Suomella on osoittaa selkeä suunnitelma turpeesta luopumiseen. Nyt näin ei ole. Haluaako hallitus todellakin jättää satojen miljoonien arvoisen tilaisuuden käyttämättä? Turveyrittäjienkin etu olisi viimekädessä se, että hallituksella olisi osoittaa selkeä aikataulu ja suunnitelma turpeen energiakäytön alasajoon. Näin voisimme varmistaa heille oikeudenmukaisen siirtymän muihin työtehtäviin, Mykkänen toteaa.
