Hiiriemon raskauden alussa juoma alkoholi muuttaa geenien toimintaa hiirenpoikasten aivoissa, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty tutkimus. Varhainen altistus näkyy myös aikuisten jälkeläisten aivojen rakenteissa.
Altistuksen ajanjakso vastaa kehityksellisesti ihmisen raskausviikkoja kolmannesta kuudenteen. Lisäksi altistus aiheuttaa samanlaisia muutoksia geenien toiminnassa myös muissa hiirenpoikasten kudoksissa.
Filosofian tohtori Nina Kaminen-Aholan johtaman tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että alkoholi aiheuttaisi pysyviä muutoksia geenien säätelyssä jo kehittyvän alkion ensimmäisissä soluissa.
Mekanismeja, joilla alkoholi vaikuttaa sikiönkehitykseen, ei vielä tunneta ja lapselle aiheutettujen vaurioiden diagnosointi on vaikeaa.
Hiirimallissa, jossa emo juo raskauden alussa alkoholia, on jälkeläisillä todettu ihmisen fetaalialkoholisyndroomaa (FAS) muistuttavia piirteitä. Näitä ovat kasvun hidastuminen, rakenteelliset muutoksiet vastaavilla alueilla kasvoja ja kalloa sekä ylivilkkaus.
Tämä aikainen altistus alkaa hedelmöityksestä ja jatkuu hermoston kehityksen alkuun. Ihmisellä tämä vastaa kehityksellisesti kolmea tai neljää hedelmöityksen jälkeistä viikkoa, jolloin tuleva äiti ei usein vielä tiedä olevansa raskaana.
Kaminen-Aholan tutkimuksessa haluttiin selvittää, aiheuttaako alkoholi raskauden alussa muutoksia sikiön geenien säätelyyn vaikuttavassa epigenomissa. Lisäksi haluttiin tietää, näkyvätkö mahdolliset muutokset myöhemmin jälkeläisten geenien toiminnassa ja aivojen rakenteissa.
Työssä keskityttiin hippokampukseen, joka on muistamiselle ja oppimiselle tärkeä aivojen rakenne, ja jonka tiedetään olevan erityisen herkkä alkoholin vaikutukselle.
Tulokset osoittivat, että varhainen alkoholialtistus muutti geenien toimintaa säätelevää epigenomia sekä usean geenin toimintaa nuorten hiirenpoikasten hippokampuksissa. Lisäksi muutoksia oli nähtävissä tutkituissa aikuisten jälkeläisten aivojen rakenteissa eli hippokampuksissa, hajukäämeissä ja aivokammioissa.
Hippokampuksen lisäksi alkoholi aiheutti samanlaisia muutoksia geenien toiminnassa myös hiirenpoikasten kahdessa muussa kudoksessa, luuytimessä ja kuonon hajuepiteelillä.
– Tulos tukee ajatustamme, että alkoholi muuttaisi geenien säätelyä pysyvästi jo hyvin varhaisessa vaiheessa, Kaminen-Ahola toteaa.
Alkoholivaurioiden mekanismeja ja niiden diagnosoinnissa käyttökelpoisia biologisia merkkejä tutkitaan, jotta vauriot havaittaisiin mahdollisimman varhain ja lapsi saisi riittävän aikaisessa vaiheessa tarvitsemaansa kehityksen tukea.
– Parhaassa tapauksessa pyyhkäisynäyte vastasyntyneen suun limakalvolta voisi paljastaa alkuraskauden alkoholialtistuksen aiheuttamien vaurioiden vakavuuden, Kaminen-Ahola sanoo.
Tutkimus on julkaistu PLOS ONE -tiedelehdessä.
