Yritysjohtaja Peter Seligson harmittelee Kauppalehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessa, että hallituksen kehysriihessä jäi tekemättä yksi merkittävä päätös: perintöveron muuttaminen siihen suuntaan, että pitkäjänteistä pääomaa säästyisi veronmaksun sijaan talouskasvua edistäviin investointeihin.
– Koko perintöveron poistaminen tulisi kalliiksi, eikä sellaisia uhrauksia haluta nyt tehdä. Mutta mikä estää antamasta vaihtoehdon esimerkiksi yritysomaisuuden haltijoille valita maksaako perintöveron (käytännössä 20 prosenttia isoille omaisuuksille), jolla pitää mahdollisuuden rahastaa, vai siirtääkö verotusta luovutusvoittoverotuksen piiriin (34 prosenttia) esimerkiksi alentamalla sellaisessa tapauksessa hankintameno-olettamaa, joten valinnasta tulisi investointipäätös sen tehneelle? Seligson kysyy.
– Kaikki veropäätökset, jotka edesauttavat kumuloimaan suomalaista pitkäjänteistä pääomaa, lisäävät talouskasvua ja uskottavuutta, hän muistuttaa.
Seligsonin mukaan korkean lisäarvon merkitys talouskasvulle on tärkeä muistutus. Suomen kaltaisen pienen maan kannattaa käyttää resurssejaan viisaasti.
– ”Kenkien” ompelemista kannattaa ulkoistaa, aitojen lisäarvotuotteiden, olkoot pelien, AI-sovellusten tai kuitupohjaisten uusien materiaalien kehittäminen ja kaupallistaminen kannattaa edelleen pitää omissa käsissä, hän kirjoittaa.
– Toiseksi pienelle maalle on vielä tärkeämpää ylläpitää uskottavuutensa. Meillä on Suomessa erittäin toimiva yhteiskunta, kaikesta valittelusta huolimatta myös rationaalinen verojärjestelmä. Se on parempi kuin maineensa ja antaa myös (pien)yrittämiselle kohtuulliset kannustimet, Seligson jatkaa.
Hän nostaa esiin myös, että Suomessa tehdään ja rahoitetaan hyvää tutkimusta ja pääomamarkkinat ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan. Lisäksi eläkejärjestelmä on erittäin vakaa.
Vaikka pääomamarkkinat ovat kehittyneet, ovat ne Seligsonin mukaan edelleen hyvin rajatut.
– Isompia kasvuun tähtääviä rahoituskierroksia ei pysty toteuttamaan pelkästään suomalaisin voimin. Isompi riskinottokyky on vain harvan sijoittajan herkku. Se osa kasvurahoitusta on edelleen ulkoistettava ulkopuolisille tahoille. Jos haluamme tässäkin lisää uskottavuutta olisi kotimaisen pääoman kasvua kiihdytettävä, hän muistuttaa.
