Verottaja on osoittanut tukensa henkilöstön kouluttamista kohtaan tuomalla elinkeinotoimintaa harjoittaville työnantajille uuden koulutusvähennyksen verovuodesta 2014 alkaen.
Taloushallinnon palveluihin erikoistuneen Accountorin palvelujohtaja Jyrki Santalan mukaan koulutusvähennyksen hyödyntäminen vaatii yrittäjältä hieman aktiivisuutta, mutta tuntuvaa etua ei kannata sen vuoksi sivuuttaa.
– Koulutusvähennys koskee valtavaa osaa suomalaisista yrityksistä. Kokemuksemme perusteella sitä ei kuitenkaan käytetä vielä siinä laajuudessa, missä voitaisiin. Syytä olisi, sillä koulutusvähennys kattaa noin puolet koulutusajan palkkakuluista, eli etu on tuntuva – ja väkeähän koulutetaan yrityksissä joka tapauksessa, Santala sanoo.
Uutena vähennysmuotona koulutusvähennyksen kaikki käytännöt ja yksityiskohdat eivät ole vielä täysin tuttuja yrittäjille.
Jyrki Santalan mukaan koulutusvähennys kattaa noin puolet työntekijälle maksetusta palkasta koulutuksen ajalta. Se on uusi lisävähennys, eikä se vaikuta millään tavalla itse koulutusmaksuihin. Koulutusten hinnat ja maksut ovat vähennyskelpoisia kuten aikaisemminkin.
Niin ikään koulutusvähennystä voi käyttää myös pakollisiin toimialakohtaisiin sertifiointeihin, kuten esimerkiksi hygieniapassiin ja tulityökorttiin.
Koulutuksen ei myöskään tarvitse olla työnantajan itse järjestämää. Vähennys ei edellytä, että henkilöstöä koulutettaisiin yrityksen omin voimin, eli myös ulkopuoliselta taholta ostetut koulutuspalvelut käyvät, kunhan ne liittyvät työntekijän työtehtäviin.
Hyöty irti vähennyksestä
Päällimmäinen syy koulutusvähennyksen laiskalle käytölle lienee Santalan mukaan se, että vähennystä ei myönnetä automaattisesti, vaan sen hyödyntäminen vaatii työnantajalta myös jonkin verran aktiivisuutta.
Koulutusvähennystä havittelevissa yrityksissä on hyvä huomioida, että vähennyksen hakeminen edellyttää kirjallista selvitystä.
Yhteistoimintalaki edellyttää jo lähtökohtaisesti yrityksiltä koko henkilöstön kattavaa koulutussuunnitelmaa, mutta se ei yksin oikeuta vähennykseen.
– Koulutusvähennystä hyödyntävän työnantajan täytyy myös laatia työntekijäkohtainen kirjallinen selvitys vähennykseen vaadittujen edellytysten täyttymisestä ja koulutussuunnitelman toteutumisesta. Koulutusten on siis oltava koulutussuunnitelman mukaisia ja niihin on luonnollisesti myös pakko tosiasiallisesti osallistua, Santala opastaa.
Hän muistuttaa myös, että vähennystä maksetaan vuodessa enintään kolmen päivän ajalta työntekijää kohti. Koulutusvähennyksen edellytyksenä on, että koulutusajalta maksetaan palkkaa. Vapaa-ajan koulutuksista vähennystä ei siis voi hakea. Vähennystä maksetaan enintään kolmen päivän ajalta, ja vähennykset ovat työntekijäkohtaisia.
Santala vinkkaa myös, että vähennyksen hakeminen on helpompaa, jos tiedot koulutuksista kerätään valmiiksi jo tilikauden aikana.
– Jatkuva koulutusten seuranta ja tilanteen aktiivinen päivittäminen helpottaa työtaakkaa tilinpäätöstä ja verotusta valmisteltaessa, kun muutenkin kiireisenä aikana ei tarvitse erikseen selvitellä, kuka on vuoden varrella osallistunut mihinkin koulutukseen.
