Suomen Pankin julkaiseman venäläisten hyvinvointia mittaavan tutkimuksen aineistosta paljastuu erikoinen ja yleisten käsitysten perusteella yllättävä tieto tavallisten venäläisten asenteiden kehityksestä viime vuosina.
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen tutkimuksen ovat tehneet Sinikka Parviainen ja William Pyle. Se löytyy tämän linkin takaa.
Taloustieteilijä ja Middlebury Collegen professori Pyle avaa tutkimuksen löydöksiä tästä löytyvässä Meduzan haastattelussa. Professorilta kysytään yllättikö mikään tuloksista hänet.
Pyle kertoo eräänä mielenkiintoisena poimintana, että venäläisten tyytyväisyys niin omaan talouteen kuin elämään yleensä on kohentunut sen jälkeen, kun Moskova aloitti raa’an hyökkäyssotansa Ukrainassa helmikuussa 2022.
Tulos on monella tapaa yllättävä. William Pylen mukaan olisi perusteltua olettaa, että Venäjän talouden alennustila ja Venäjälle sodan takia asetetut rajut talouspakotteet näkyisivät vastauksissa tällaisiin kysymyksiin.
Iso kuva on kuitenkin toinen.
– Kun verrataan sotavuosia, joilta meillä on dataa (helmikuusta 2022 joulukuuhun 2023) venäläisillä on keskimäärin parempi olla kuin sotaa edeltävinä vuosina, Pyle summaa.
Tältä osin tutkimuksen vertailukelpoinen data ulottuu kymmenisen vuotta taaksepäin vuoteen 2013.
Tulos pätee niin taloustilanteen kuin yleisen tyytyväisyyden omaan elämään kohdalla. Molemmat ovat venäläisten mielestä menneet parempaan suuntaan.
– Eräs tulos, jota voisi kutsua yllättäväksi on se, että hyppy subjektiivisessa hyvinvoinnissa on erityisen selvää noin 80-85 prosenttia väestöstä muodostavien etnisten venäläisten kohdalla, professori Pyle huomauttaa.
Vielä mielenkiintoisemmaksi löydöksen tekee se, etteivät tutkijat ole pystyneet yhdistämään tätä positiivista muutosta mihinkään aineellisiin muutoksiin näiden venäläisten elämässä.
Jotain osviittaa syystä kuitenkin on. Suuri muutos hyvinvoinnin käsityksessä havaittiin jo alkuvuodesta 2014, kun Venäjä aloitti sotansa Ukrainaa vastaan ja valloitti Krimin niemimaan.
Tuolloin itsenäisen Levada-tutkimuslaitoksen kyselyt näyttivät suoranaista positiivista piikkiä vastauksissa kysymykseen siitä, onko Venäjä matkalla oikeaan suuntaan. Vastaava näkyi William Pylen mukaan myös helmikuussa 2022, kun Venäjän joukot vyöryivät Ukrainan rajan yli.
Professorin summaus on synkkä.
– Niin tai näin, osa Venäjän väestöstä näyttäisi mielestäni kokevan voimakkaan myönteisen tunnesykäyksen näistä jälki-imperialistisista aggressioiden ja aggressiivisen ulkopolitiikan ilmauksista. Tämä on yksi ennakkotulkinnoista.
William Pyle kertoo, että niin sanottu pahanlaatuinen tai myrkyllinen isänmaallisuus on ollut Venäjällä tutkimusten perusteella poikkeuksellisen korkeaa. Tämä saattaa selittää tuloksia.
Tutkijat ovat selvittäneet ilmiötä mittaamalla eri maiden kansalaisten vastauksia väitteisiin kuten esimerkiksi: ”on parasta tukea omaa maataan, vaikka maa tekisikin väärin” tai ”tunnustan, että joskus maani on oman etunsa vuoksi toimittava aggressiivisesti sotilaallisesti toisia maita kohtaan”.
– Venäläiset olivat näissä sokeaa ja militanttia patriotismia mittaavissa kyselyissä reilulla erolla muihin 15 maahan kaikkein pahanlaatuisesti isänmaallisimpia.
Tämä osassa venäläisiä voimakkaana elävä tuntemus on Pylen mukaan ollut olemassa jo ennen diktaattori Vladimir Putinin valtakautta. Professori arvioi sen kuitenkin tehneen maan hallitsemisesta ja sotiin viemisestä helpompaa Putinille.
– Me todella ajattelemme, että Putin peri maan, joka oli keskimäärin helpompi saada sotaan kuin muut väestöt.
Aineiston perusteella venäläisten epävarmuus tulevaisuuden suhteen nousi sodan alettua. Sittemmin se on kuitenkin vähentynyt. Vuonna 2023 venäläiset alkoivat suhtautua tulevaan aiempaa optimistisemmin.
– Heistä ei tullut vain tyytyväisempiä taloustilanteeseensa ja elämäänsä vaan he he alkoivat kokea suurempaa turvallisuudentunnetta tulevista 12 kuukaudesta. Vuoteen 2023 mennessä emme havaitse vain vakautta vaan myös eteenpäin katsovaa varmuutta tulevasta, Pyle sanoo.
Jos talouspakotteiden ajateltiin iskevän tavallisiin venäläisiin ja johtavan Kremliä vastustaviksi protesteiksi kanavoituvaan tyytymättömyyteen, ei tutkimusdata tue tällaista.
– He [venäläiset] eivät ole aiempaa tyytymättömämpiä eivätkä he suhtaudu tulevaan aiempaa suuremmalla epävarmuudella.
William Pyle jatkaa, että venäläiset näyttäisivät pikemminkin olevan aiempaa vähemmän halukkaita lähtemään kaduille protestoimaan elinolojaan.
