Iäkkäille sattuu muita ikäryhmiä enemmän vakavia tapaturmia. Kaatumis- ja tapaturmariski on myös iäkkäiden läheisten tai tuttavien yleisin huolenaihe, selviää tuoreesta kyselystä. Jo pienillä kodin muutoksilla sekä omaisten tuella voidaan ehkäistä kaatumisia ja palovahinkoja.
Lähes 60 prosenttia suomalaisista on huolissaan iäkkään läheisen tai tuttavan asumisturvallisuudesta, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä. Yleisin huoli liittyy kaatumis- tai muuhun tapaturmariskiin, josta on huolissaan 40 prosenttia suomalaisista. 34 prosenttia on huolissaan iäkkään avunsaannista, jos jotain tapahtuisi.
LähiTapiolan tapaturmavakuutuksen vahinkotietojen mukaan iäkkäille sattuu selvästi muita ikäryhmiä enemmän tapaturmia, joiden seurauksena tarvitaan sairaalahoitoa. Kaatuminen on iäkkäiden yleisin tapaturma. Huoli kaatumis- ja tapaturmariskistä on siis hyvin ymmärrettävä, sanoo LähiTapiolan korvausasiantuntija Sari Laakso tiedotteessa.
– Entistä suurempi osa iäkkäistä asuu omassa kodissaan. Kaatumisvahinkoja sattuu esimerkiksi tilanteissa, joissa ikäihminen on kiivennyt tuolille kurkottaakseen ylähyllylle. Iäkkään läheisten on hyvä varmistaa, että tärkeät tavarat on sijoitettu siten, että ne ovat helposti saatavilla, ja tarjoutua auttamaan, jos vaikkapa lamppu tarvitsee vaihtaa. Tarvittaessa kotiin voi hankkia esimerkiksi ylös nousemista helpottavia tukikaiteita ja poistaa lattioilta kynnyksiä ja mattoja, joihin voi kompastua.
Kaatumisten ennaltaehkäisemiseksi kannattaa kartoittaa kodin turvallisuustekijät yhdessä iäkkään ja ammattilaisten, kuten esimerkiksi fysioterapeutin, kanssa. THL:n mukaan myös liikunta- ja tasapainoharjoittelu, hyvä ravitsemus ja D-vitamiinin saanti sekä iäkkään lääkityksen tarkistaminen puolivuosittain ovat tärkeitä ikääntyneiden kaatumisten ehkäisemiseksi.
– Lääkityksen säännöllinen läpikäynti on tärkeää, sillä useiden lääkkeiden yhtaikainen käyttö lisää kaatumisriskiä. Toisaalta yksittäisetkin lääkkeet saattavat aiheuttaa esimerkiksi huimausta ylös noustessa, ja tällöin esimerkiksi sängystä noustessa kannattaa istua ensin hetki rauhassa sängynlaidalla ennen liikkeelle lähtemistä, Laakso sanoo.
Reilu neljännes (26 %) LähiTapiolan teettämään kyselyyn vastanneista on huolissaan iäkkään henkilön kyvystä tehdä koti- tai ulkotöitä. 17 prosenttia on huolissaan iäkkään henkilön kodin paloturvallisuudesta. Vain reilu kolmasosa (36 %) ei ole huolissaan mistään iäkkään asumisturvallisuuteen liittyvästä asiasta.
LähiTapiolan kotivakuutuksen vahinkotiedoissa ei ole näkyvissä, että ikäihmisten omaisuusvahingot olisivat suhteellisesti lisääntyneet viime vuosina.
– Ikääntyneille sattuu itse asiassa suhteellisesti vähemmän omaisuusvahinkoja kuin nuorille, tai ainakin he ilmoittavat näitä vähemmän. Muistisairaus voi kuitenkin lisätä savu- tai palovahinkojen riskiä, jos esimerkiksi ruoka unohtuu liedelle. Liesiturvalaite, joka katkaisee lieden sähköt vaaratilanteessa, lisää paloturvallisuutta ja samalla helpottaa läheisten huolta, kertoo LähiTapiolan kotivakuutuksen kehityspäällikkö Timo Ekholm.
Läheiset voivat auttaa myös tarkistamalla, että palovaroittimet toimivat ja sähkölaitteet ovat käyttökuntoisia.
Kyselyyn vastasi 1049 henkilöä 12.–19.9.2025 välisenä aikana. Vastaajat edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnissa asuvat. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.
