Suomi on yksi harvoista eurooppalaisista maista, jossa jumalanpilkka luokitellaan edelleen rikokseksi. Jopa YK:n ihmisoikeuskomitea on useasti vaatinut Suomea poistamaan uskonrauhan rikkomisen lakipykälän, koska sen nähdään rajoittavan sananvapautta. Evankelisluterilainen kirkko kuitenkin puolustaaa uskonrauhan rikkomisen pykälän tarpeellisuutta tänäkin päivänä. Asiasta kirjoittaa Yle.
Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija, dosentti Jyri Komulaisen mielestä yhteiskunnassa tulisi varmistaa uskonrauha eli vapaus erilaisten uskontojen harjoittamiseen ilman erilaisuuteen pohjautuvan vihan lietsontaa. Siinä missä Komulaisen mukaan suomalaiset lakisäädökset tulisi päivittää paremmin nykypäivän tarpeita vastaaviksi, uskonnosta tai uskovaisista ei kuitenkaan kuulu saada sanoa mitä tahansa, ei edes sananvapauden nimissä.
– Selkeästi asiatonta, kritiikin verhoon kätkettyä vihapuhetta, jota näkyy yhä enemmän myös poliittisissa piireissä, ei tule sallia. Se kohdistuu aina vähemmistöuskontoihin, sanoo Komulainen Ylelle.
Komulainen myös näkee, että uskonrauhapykälällä on uusi, tärkeä merkitys tänä päivänä: vähemmistöuskontojen suojeleminen ajassa, jossa esimerkiksi islamofobia ja juutalaisvastaisuus lisääntyvät Euroopassa.
Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta on yksi heistä, jotka puolestaan katsovat uskonrauhan pykälän sopimattomaksi tämän päivän suomalaiseen yhteiskuntaan. Hän painottaa, että maailma on muuttunut paljon siitä, kun 1960- ja 1970-luvuilla Suomessa annettiin tuomioita jumalanpilkasta.
– Kestävää perustelua tällaisen säännöstön ylläpitämiseksi ei enää tahdo löytyä. Moderni sananvapausajattelu lähtee siitä, että uskontoja saa arvostella, jopa ärsyttävällä tavalla, sanoo Nuotio Ylelle.
Myös ihmisoikeuksiin erikoistunut oikeustieteilijä Tuomas Ojanen näkee nykyisen uskonrauhan lain ongelmana. Pääasiassa hämmennystä herättää se, että nykyinen laki yrittää suojella väärää asiaa: jumalaa ja uskontoa.
– Perus- ja ihmisoikeuksien suojelun kohteena eivät ole uskonnot tai vakaumukset itsessään, vaan ihmiset vakaumusten harjoittajina. Näin ollen ihmisten oikeutta tunnustaa tai olla tunnustamatta uskontoa tai maailmankatsomusta pitäisi suojella, selittää professori Ojanen.
Oikeustieteilijät Nuotio ja Ojanen katsovat, että nykypäivänä uskovaisten suojeluun riittäisi laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tällainen laki olisi ongelmaton sananvapauden kannalta ja sen kriminalisoinnin perustana olisivat kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet, eli YK:n rotusyrjintäsopimus ja YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus.
