Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan radonpitoisuudet ovat Suomessa Euroopan korkeimpia, uutisoi Yle. Säteilyturvakeskus (STUK) puolestaan kertoo, että vain noin kymmenen prosenttia suomalaisesta asuntokannasta on mitattu radonin varalta.
Tarkkaa tietoa suoritetuista radonmittauksista ei ole, sillä mittauksia tekevät myös monet yksityiset toimijat. Radonin määrään sisäilmassa vaikuttavat muun muassa asunnon rakennustapa sekä ilmanvaihto.
– Rekisteri, missä olisi ihan kaikki Suomen asuntojen radonmittaukset, olisi todella hyödyllinen. Näin saataisiin kattavin tieto siitä, missä radonia on mitattu ja missä sitä eniten esiintyy, Säteilyturvakeskuksen ylitarkastaja Katja Kojo sanoo.
Asiantuntijan mukaan 75 prosenttia radonaltistuksesta tapahtuu ihmisten omissa kodeissa, ja tästä syystä pientalot, rivitalot sekä kerrostalojen alimmat asunnot tulisi mitata. Sisäilman radon aiheuttaa arviolta 200-300 keuhkosyöpätapausta vuosittain, ja arvioiden mukaan joka kolmas radonperäinen keuhkosyöpä voitaisiin estää.
Kojo arvioi suomalaisten suhtautuvan radoniin liian kepeästi.
– Säteily voi olla vaikea asia monelle ihmiselle. Pelätään epätodennäköisiä asioita, kuten esimerkiksi ydinvoimalaitoksen vikaantumista ja ydinlaskeumaa. Ihmiset eivät tiedosta sitä, että säteily on läsnä meidän elinympäristössämme koko ajan, Kojo toteaa.
