Moni suomalainen asunto-osakkeen omistaja ei seuraa taloyhtiönsä tapahtumia, mikä johtaa kalliisiin laskuihin, kun taloyhtiöissä ei tehdä korjauspäätöksiä tarpeeksi ajoissa.
Suomessa on noin kaksi miljoonaa asunto-osakkeen omistajaa ja 90 000 taloyhtiötä. Asuntojen rakentamisvuodet painottuvat 1960-, 1970- ja 1980-luvuille, minkä vuoksi kymmenissä tuhansissa asuntoyhtiössä on merkittävästi korjausvelkaa.
Suomalaisen kiinteistöjen kunnossapitojärjestelmää kehittävän Estateappin toimitusjohtajan Patrick Nybergin mukaan taloyhtiöiden korjausten välttely maksaa usein yhdelle taloyhtiölle kymmeniä tai jopa satoja tuhansia euroja.
– Selvitysten mukaan saneerauksen lykkääminen voi nostaa remontin kokonaishintaa jopa 30 prosentilla. Suurissa remonteissa ja taloyhtiöissä se voi tarkoittaa satoja tuhansia euroja. Oli kyseessä pieni tai suuri taloyhtiö, korjausvelka saattaa tuoda yksittäiselle asunto-osakkeen omistajalle jopa kymmenien tuhansien eurojen liikamaksun, Nyberg kertoo tiedotteessa.
Nybergin mukaan osakkaiden tietämättömyys johtuu useimmiten siitä, ettei heillä ole helppoa ja nopeaa pääsyä taloyhtiön tietoihin, joiden avulla kunnostustarpeita voidaan arvioida. Usein nämä tiedot lepäävät vain isännöitsijän ja hallituksen harteilla, joiden aktiivisuus ja toimeenpanokyky määrittelevät pitkälti taloyhtiön arvon nousut tai laskut.
Ongelmaa pahentaa se, ettei aiemmista remonteista aina löydy edes dokumentteja, jolloin kenelläkään ei ole tarkkaa tietoa tulevista kunnostustarpeista.
– Tärkeintä olisi, että osakkaat vaatisivat saneerauksien tapahtuvan ajoissa. Nyt Suomessa on tilanne, jossa taloyhtiöt vain lykkäävät remontteja, jotta osakkaiden vastikkeet eivät nousisi. Se on kuitenkin pitkässä juoksussa huono päätös, sillä hintalappu kasvaa lopulta suuremmaksi. Remonttien välttely myös johtaa asunnon arvon alenemiseen sekä myynnin vaikeutumiseen, Nyberg jatkaa.
Osakkaiden asema on kuitenkin paranemassa uuden lakimuutoksen myötä. Lain myötä taloyhtiöiden tietoja siirretään Maanmittauslaitoksen digitaaliseen huoneistotietojärjestelmään, josta tiedot voidaan siirtää helposti osakkeenomistajien nähtäväksi.
Tällöin isännöintiyritysten on helppo tarjota osakkaille väylä, jolla seurata kiinteistön kuntoa sekä muita tietoja, kuten tehtyjä ja tulevia remontteja. Sen myötä osakkaat voivat ohjata hallituksia remontoimaan oikea-aikaisesti, jolloin vältytään turhilta liikamaksuilta
– Tieto taloyhtiön asioista tulee helpommin saatavaksi, mutta jokaisen osakkaan pitäisi ymmärtää, että remonttien siirtäminen käy kalliiksi. Esimerkiksi lukuisissa 1980-luvun kerrostaloissa tiedetään, että käyttövesiputket ovat tulleet tiensä päähän, mutta asialla ei ole vielä tehty mitään. Tällöin vesivahinkoriski kasvaa merkittävästi ja aiheuttaa pahimmillaan niin sanotun hätäsaneerauksen. Voi myös olla, etteivät vakuutusyhtiöt korvaa tällaisia tapauksia. Valitettavasti moni suomalainen osakas on täysin pihalla taloyhtiönsä asioista, ja se tulee monille kalliiksi, Nyberg päättää.
LUE MYÖS:
Eikö taloyhtiössäsi ole ammatti-isännöitsijää? Tämä virhe maksaa helposti tuhansia
Tämä on monelle suurin sijoitus, silti sitä hoidetaan huonosti
Kannattaako ostaa asunto vai muuttaa vuokralle? Asiantuntijalta selkeä näkemys
Melkein 200000 euron ero – TE selvitti oman ja vuokra-asunnon erot
