Ministeriöiden kansliapäälliköt julkaisivat tänään torstaina raportin Valintojen Suomi, jossa evästetään seuraavaa hallitusta lähitulevaisuuden isoista haasteista. Valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankinen vastasi Verkkouutisten kysymyksiin tiedotustilaisuuden jälkeen raportin keskeisistä nostoista.
Ministeriöiden ylin virkamiesjohto katsoo, että ensi vaalikauden arvioitu 8-11 miljardin euron sopeutustarve ”on mittava, mutta ei ennenkuulumaton”. He toteavat suoraan kuitenkin sen, että sopeutusta on hyvin vaikea kattaa puuttumatta sosiaaliturvaan, eläkkeisiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulutussektorin menoihin, koska nämä muodostavat lähes 75 prosenttia julkkisyhteisöjen kokonaismenoista.
Kun olette kuunnelleet poliitikkojen puheenvuoroja tästä aiheesta, onko niissä ymmärretty, miten isosta sopeutuksesta on kyse?
– Näen, että siellä on hyvin suurta ymmärrystä, miten isosta asiasta on kysymys, mutta ratkaisuista ei varmasti millään tavalla vielä olla selvillä.
– Tämähän on sillä tavalla mielenkiintoista, että en ole ainakaan havainnut, että tätä mittaluokkaa olisi vakavasti kiistetty.
Lankinen korostaa, että poliitikkojen tehtävä on ottaa kantaa, miten sopeutus tehdään. On itsestään selvää, että keinovalikoimassa tarvitaan niin leikkauksia kuin verojen korotuksiakin.
– Pelkästään palveluja leikkaamalla tätä ei mitenkään pystytä tekemään, kun joudumme kasvattamaan samalla esimerkiksi puolustusmenoja ja samalla korkomenot nousevat.
Vastaavia raportteja oin julkaistu kansliapäälliköiltä aiemminkin ennen vaaleja. Tällä kertaa halusitte tuoda tämän julki tavallista enemmän etukenossa. Miksi näin?
– Tässä on ajateltu, että näistä voitaisiin jo syksyllä vaaleihin valmistauduttaessa paremmin keskustella. Jos tämä raportti tulisi julki vasta esimerkiksi ensi vuoden puolella, se ei palvelisi niin hyvin vaalikeskusteluja.
Mainitsit tiedotustilaisuudessa sanan kuntarakenneuudistus ja raportissa toteatte myös suoraan, että kuntien määrää on ”välttämätöntä” vähentää?
– Siihen pitäisi saada uudenlainen, vahvempi rakenne näiden tehtävien hoitamiseksi tulevaisuuteen. On varmasti olemassa useita malleja sitten, miten se tehdään.
Entä hyvinvointialueiden määrä? Siihen ette ota raportissa suoraan kantaa?
– Kysymys on siitä, että rakenteita pitää vahvistaa. Ihan varmasti sitäkin täytyy tarkastella, että onko hyvinvointialueilla riittävän vahvat hartiat. Tarkoitamme rakenteiden uudistamisella niin valtiota, hyvinvointialueita kuin kuntiakin. Kunnista rohkenimme selvästi sanoa, että siinä on nyt ilmiselvä tarve (vähentämiselle).
Viittaatte raportissa, että ennen seuraavia eduskuntavaaleja on tarpeen käydä ”laaja yhteiskunnallinen keskustelu siitä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia julkisen palvelujärjestelmän tulisi sisältää kansalaisten ja julkisen vallan näkökulmista. Miten vaikeaa keskustelua ennakoitte tästä?
– Se varmasti on hyvin vaikea ja minusta tuntuu, ettei meillä ministeriöiden kansliapäälliköidenkään kanssa tästä ole todellisuudessa suurta yhteisymmärrystä, koska se on niin vaikea harjoitus. Itse näen, että tämä pitäisi tehdä kullakin alueella. Muussa tapauksessa olemme tilanteessa, jossa joudumme koko ajan kohdentamaan säästöjä joillekin alueille. Menemään leikkauspää edellä eikä toiminta edellä.
– Väkisinhän tämä tarkoittaisi sitä, että olisi toimintoja, jotka jäävät jatkossa yksilön omalle tai jonkun toisen vastuulle.
LUE MYÖS:
Kansliapäälliköt miljardien sopeutusurakasta: Mittava, muttei ennenkuulumaton
Näkökulma: Poliitikot saattavat tehdä pahan virheen