Ministeriöiden ylin virkamiesjohto katsoo tuoreessa raportissaan, että ensi vaalikauden arvioitu 8-11 miljardin euron sopeutustarve ”on mittava, mutta ei ennenkuulumaton”.
Sosiaaliturva ja eläkkeet, sosiaali- ja terveydenhuolto sekä koulutus muodostavat julkisyhteisöjen kokonaismenoista lähes 75 prosenttia. Raportin mukaan sopeutusta ”on siis hyvin vaikea kattaa puuttumatta näiden sektorien menoihin”.
Kansliapäälliköiden mukaan ”välttämättömästä sopeutusurakasta huolimatta keskeisimmät hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on edelleenkin mahdollista taata”.
”Talouskasvun odotetaan jatkuvan hitaana, mutta sen nopeutuminen ei ainakaan oleellisesti vähentäisi julkisen talouden sopeutustarvetta lähivuosina, vaikkakin lieventäisi sitä pidemmällä aikavälillä”, kirjoittavat kansliapäälliköt.
Kansliapäälliköt patistavat poliitikkoja julkisten palvelujen kokonaisuudistukseen ja avoimeen keskusteluun palvelujen sopeuttamisesta talouden reunaehtoihin.
”Ennen seuraavia eduskuntavaaleja on tarpeen käydä laaja yhteiskunnallinen keskustelu siitä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia julkisen palvelujärjestelmän tulisi sisältää kansalaisten ja julkisen vallan näkökulmista”, kirjoittavat kansliapäälliköt.
He korostavat, että ”ajoissa tehtävillä valinnoilla voidaan välttää ajautuminen kriiseihin ja pakon edessä tehtäviin päätöksiin”. Raportissa painotetaan samalla luottamuksen merkitystä ja ilmaistaan huolta sen rapautumisesta suomalaisessa yhteiskunnassa.
”Tilanteen hallintaa tukee, että Suomen poliittisella johdolla on oikea tilannekuva ja uskottava etenemissuunnitelma.”
Kuntia ”välttämätöntä vähentää”
Kansliapäälliköiden raportti ”Valintojen Suomi” julkaistiin tänään torstaina. Sen tarkoituksena on tukea seuraavan hallituksen strategiaa tunnistamalla keskeisiä yhteiskunnallisia haasteita. Tarkastelun aikajänne on kaksi vaalikautta.
Raportissa tunnistetaan neljä keskeistä hallituspolitiikan reunaehtoa, jotka ovat globaali epävakaus, ilmastonmuutos ja luontokato, väestö- ja aluerakenteen muutos sekä julkisen talouden epätasapaino.
”Hallituksen politiikan valmistelussa keskeinen näkökulma on, että epävakaus vaikuttaa kaikkiin politiikkalohkoihin, eikä sitä voida enää rajata vain ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan”, korostavat kansliapäälliköt.
Raportissa ei mennä yksityiskohtiin, mutta linjataan suoraan, että Suomessa ”tarvitaan nykyistä vahvempia järjestäjärakenteita” ja että ”kuntien määrää on välttämätöntä vähentää ja/tai harkita yhtenäiskuntamallista luopumista sekä kuntien tehtävien eriyttämistä”.
Kansliapääliköiden mukaan koulutuksen julkinen rahoitus olisi hyvä suunnata nykyistä paremmin pitkän aikavälin työmarkkinatarpeiden mukaisesti koulutustasoa nostavaan koulutukseen. Uudistuksilla voi tavoitella myös pitkän aikavälin kustannussäästöjä julkiselle taloudelle.
Esimerkkinä he mainitsevat, että julkisella rahoituksella mahdollistetaan yhden samantasoisen tutkinnon suorittaminen ja julkisen rahoituksen roolia aikuisten lisä- ja täydennyskoulutuksessa rajataan.