Onkohan kukaan enää sitoutunut aidosti velkajarrun 8-11 miljardin euron tavoitteisiin? Ajatus ”muljahti” keskustakonkari Seppo Kääriäisen mieleen viime aikojen poliittisia puheita seuratessa.
– Ei tartte väitellä, sillä totuus on selvillä noin vuoden päästä, hän kiteytti sunnuntain päivityksessään viestipalvelu X:ään.
Kääriäisen kysymys ei ole aiheeton. Viime viikonlopun puoluekokouksissa vaatimukset velkajarrun höllentämisestä saivat yllättävän paljon kannatusta, vaikka SDP ja vihreät seisovat yhä virallisesti sovun takana.
Tänään torstaina tuli julki ylimmän virkamiesjohdon raportti, jossa kansliapäälliköt luonnehtivat 8-11 miljardin sopeutusurakkaa ”välttämättömäksi”. Sopeutustarve on ”mittava, mutta ei ennenkuulumaton”.
Kansliapäälliköiden evästysraportti seuraavalle hallitukselle haluttiin julkaista tällä kertaa tavallista aiemmin, jotta keskustelua saataisiin heräteltyä ajoissa. Vihreiden ja SDP:n puoluekokousten alle julkistus ei ennättänyt. Nähtäväksi jää, millä mielin raporttia pureksitaan kokoomuksen ja keskustan puoluekokouksissa.
Kansliapäälliköt patistavat poliitikkoja julkisten palvelujen kokonaisuudistukseen ja avoimeen keskusteluun palvelujen sopeuttamisesta talouden reunaehtoihin.
”Ennen seuraavia eduskuntavaaleja on tarpeen käydä laaja yhteiskunnallinen keskustelu siitä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia julkisen palvelujärjestelmän tulisi sisältää kansalaisten ja julkisen vallan näkökulmista.”
Nyt tarvittaisiin enää poliitikot, jotka uskaltaisivat antautua tähän keskusteluun. Kuka haluaisi aloittaa? Toistaiseksi julkista keskustelua ovat pyörittäneet lähinnä mikaniemelät ja ristomurrot.
Aihe on herkkä, mutta poliitikot tekevät pahan virheen, jos vaaleihin mennään sammutetuin lyhdyin. Kansliapäälliköiden sanoin ”ajoissa tehtävillä valinnoilla voidaan välttää ajautuminen kriiseihin ja pakon edessä tehtäviin päätöksiin”.
Pahinta on, jos velkajarrusopua murentavat näkemykset saavat enenevässä määrin ilmatilaa poliittisissa puolueissa. Lyhytnäköinen vaalikiima voi johtaa dominoilmiöön.
Kansliapäälliköiden raportissa yksi keskeinen huoli liittyy luottamuksen murenemiseen suomalaisessa yhteiskunnassa.
Puolueiden – vasemmistoliittoa lukuun ottamatta – kyky päästä sopuun velkajarrusta on yksi luottamuksen mittari. Yhdessä sovitusta kannattaa pitää kiinni. Se lähettää rauhoittavan viestin myös kansalaisten suuntaan.
