Valtiovarainministeriö lyö poliitikkojen pureksittavaksi pöytään ison liudan vaihtoehtoja, joilla ensi vaalikauden arviolta 8-11 miljardin euron sopeutukset voitaisiin kattaa.
Tänään maanantaina julkistetun meno- ja rakennekartoituksen listalta löytyy esimerkiksi valtakunnallinen indeksisidonnaisten menojen ”täysjäädytys”.
– Vaalikauden mittainen indeksikorotusten täysi jäädyttäminen olisi todennäköisesti mahdollinen kaikkien muiden julkisten menojen, paitsi hyvinvointialueiden rahoituksen osalta. Jäädytys voisi koskea työeläkkeitä, muita sosiaaliturvaetuuksia, kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia, OKM:n valtionosuuksia, puolustusmenoja sekä Ylen, kirkkojen ja kansallisten taidelaitosten rahoitusta, ministeriö kuvaa.
Indeksikorotusten täysjäädytyksen staattinen nettovaikutus julkiseen talouteen olisi vuonna 2031 8,1 miljardia euroa.
Täyttä indeksijäädytystä lievempi indeksikorotusten jarruttaminen olisi ministeriön mukaan myös mahdollinen vaihtoehto.
Valtiovarainministeriö esittää isoja, vaihtoehtoisia säästötoimia keskeisille sektoreille, kuten sosiaali- ja ja terveyspalveluihin sekä opetus- ja kulttuuritoimeen.
Listalla on ikääntyneiden ympärivuorokautista hoidosta säädetyn henkilöstömitoituksen kumoaminen. Mitoitus on ollut tammikuusta 2026 lähtien 0,60 työntekijää asiakasta kohden. Vaihtoehtona on teknologian huomioiminen mitoituksessa.
Kartoituksessa todetaan, että vuonna 2025 ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen nettokäyttäkustannukset olivat noin 2,9 miljardia euroa.
Ministeriö väläyttää myös opiskeluhuollon henkilöstömitoituksen sekä lasten ja nuorten terapiatakuuta koskevan lainsäädännön kumoamista.
Ministeriön listalla on myös julkisuudessa paljon keskustelua herättänyt varallisuuden ottaminen huomioon ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoidossa. Vaihtoehtoina ovat tässä asuntovarallisuuden huomiotta jättäminen, sen huomioiminen osittain tai kokonaan. Jos asuntovarallisuutta ei huomioitaisi, lisämaksu olisi arviolta 6 800 euroa vuodessa ja koskettaisi noin 6 700:aa asukasta.
Jos asuntovarallisuus huomioitaisiin täysmääräisesti, maksajien määrä nousisi 21 000:nteen ja keskimääräinen lisämaksu olisi noin 11 700 euroa vuodessa.
Varallisuuden huomioimista väläytetään myös ikääntyneiden kotihoidon palveluihin. Kotihoidon kustannukset ovat tällä hetkellä 1,5 miljardia euroa vuodessa ja maksutuotot noin 230 miljoonaa euroa.
Valtiovarainministeriö ehdottaa myös vaativien erikoissairaanhoidon palvelujen keskittämistä nykyistä harvempiin sairaaloihin.
Yhtenä säästökeinona ministeriö väläyttää aikuisten hammashoidon rajaamista pois hyvinvointioalueiden vastuulta. Alueiden menot vähenisivät vuonna 2029 näin 125 miljoonaa euroa ja noin 250 miljoonaa euroa vuodesta 2030 alkaen.
– Alueiden säästö ei vastaa sellaisenaan julkisen talouden nettosäästöä, sillä sairausvakuutuskorvaukset, toimeentulotukimenot ja myöhemmin kiireellisen ja korjaavan hoidon kustannukset voivat kasvaa, ministeriö kuitenkin huomauttaa.
Valtiovarainministeriön listalta löytyy odotetusti myös hyvinvointialueiden määrän vähentäminen. Näin alueiden kantokyky vahvistuisi, eriytyminen vähenisi ja edellytykset turvata yhdenvertaiset palvelut paranisivat, ministeriöstä arvioidaan.
Valtiovarainministeriö nostaa pöydälle myös sosiaali- ja terveyspalvelujen, hyvinvointialuejaon ja rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistuksen. Käytännössä ministeriö lyö pöytään ehdotuksen uudesta sote-uudistuksesta.
Sosiaaliturvaan liittyen valtiovarainministeriö ehdottaa muutoksia nykyiseen lapsilisään. Järeimpänä ehdotuksena on lapsilisän lakkauttaminen kokonaan, mikä toisi noin 1,3 miljardin euron säästöt vuodessa.
Valtiovarainministeriö väläyttää myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämistä 300 päivään.
Eläkeikä 70:een vuoteen 2046 mennessä vahvistaisi julkista taloutta noin 2-3 miljardilla eurolla, mutta vasta 2040-luvun lopulta alkaen.
Ministeriön listalla on myös toisen asteen oppimateriaalimaksujen käyttöönotto tai vaihtoiehtoisesti vuonna 2021 voimaan tulleen oppivelvollisuuden pidennyksen peruminen.
Yllättävinä, mutta ei isossa kuvassa niin merkittävinä avauksina valtiovarainministeriön ehdottaa myös kouluruokailuun pienimuotoista maksua, joka koskisi lukioita ja ammattikouluja. Keinovalikoimassa ehdotetaan myös aikuisten kirjastokortin muuttamista maksulliseksi.
Puolustukseen liittyen yhtenä säästötoimena ministeriöstä väläytetään mahdollisuutta Natossa sovitun puolustusmenotavoitteen (3,5 prosenttia vuonna 2035) toimeenpanoa maltillisemmalla aikataululla.
Väyläverkon kehittämisessä voitaisin jatkossa keskittyä ainoastaan niihin hankkeisiin, joissa on väyläviraston laskentamenetelmien mukaan hyvä hyöty-kustannussuhde ja jotka ovat siten yhteiskunnallisesti kannattavia investointihankkeita, ehdotetaan kartoituksessa. Vuosien 2021 ja 2025 välillä päätetyistä hankkeista noin 550 miljoonaa euroa on ollut viraston ulkopuolisia hankkeita, todetaan kartoituksessa.