Verkkouutiset

Esteaitaa, piikkilankaa sen päällä sekä valvontakameroita Rajavartiolaitoksen järjestämässä itärajan esteaita -hankkeen mediatilaisuudessa Suomen ja Venäjän rajavyöhykkeellä Imatralla 26. lokakuuta 2023. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Voitaisiinko koko itäraja aidata? ”Siihen emme kykene”

SDP:n Kimmo Kiljunen ei pidä ajatusta realistisena.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomen itärajalle on rakennettu esteaitaa, jonka tarkoituksena on parantaa rajaturvallisuutta. Raja-aitaa on rakennettu muun muassa raja-asemien ja rajanylityspaikkojen lähialueille.

Toisinaan julkisuudessa on esitetty ajatuksia, pitäisikö koko itäraja aidata kokonaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Verkkouutisten Sanna Ukkola Show:ssa vieraillut kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) huomauttaa, että koko itärajan aitaaminen piikkilanka-aidoilla ei ole realistinen vaihtoehto. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että Suomella on Venäjän kanssa yhteistä maarajaa noin 1 350 kilometriä.

– Se on Suomenkin mittakaavassa aivan suunnattoman kokoinen raja. Siihen emme kykene, että voisimme vetää piikkilankaa koko rajalinjan, Kiljunen sanoo.

Hänen mukaansa raja-aitaa on pystytetty rajanylityspaikkojen läheisille kilometreille siksi, etteivät ihmiset pääsisi pyrkimään joukoittain maahan esimerkiksi raja-asemien viereisten pelto- tai metsäalueiden kautta.

– Näin me pyrimme hallitsemaan, että maahantulo kulkee raja-aseman kautta.

Kiljunen myös huomauttaa, että tällä hetkellä kukaan poliitikko ei ole ajattelemassa, että koko pitkä rajalinja Ivaloon asti aidattaisiin piikkilinjalla.

– Tällaisia laskelmia ei ole realistista tehdä.

Samassa ohjelmassa vierailleen kokoomuksen kansanedustajan Jarno Limnéllin mukaan jää nähtäväksi, kuinka suureksi raja-aidan hyöty tulee muodostumaan, kun se ei kata koko rajalinjaa.

– Raja-aitoja on mietitty sellaisille alueille, joille voisi suuntautua ihmisvirtoja.

Hän myös korostaa, että pitää muistaa, ettei Suomen itärajalle pystytettävä raja-aita ole samanlainen este kuin esimerkiksi Israelin ja Libanonin rajalla olevat massiiviset esteaidat.

– Nämä (itärajan esteaidat) ovat sellaisia, että niillä pyritään ohjaamaan ihmisiä ja ihmisvirtoja tiettyihin paikkoihin, missä ihmiset ovat heitä valmiina odottamassa, Limnéll toteaa.

Kimmo Kiljunen nostaa esiin myös sen, että Suomen itärajaa suojaa suurissa määrin luonto.

– Siellä on valtavat metsä- ja suoalueet. Ne ovat toivottomia paikkoja siviilipakolaisten tulla eivätkä edes viranomaiset kykene toimittamaan sinne ihmisiä massoittain.

– Täytyy olla realisti, mutta kaikkeen täytyy toki varautua, Kiljunen jatkaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)