Ex-suurlähettiläs: Välineellistetty maahantulo on yksi Venäjän monista aseista ja se jatkuu

Suomen entinen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen arvioi, että tilanne itärajalla tulee pysymään samana pitkään. Venäjähän on tätä testaillut jo 2015-16, hän sanoi.

– Tämä on yksi monista aseista Venäjän keinovalikoimassa ja se tulee jatkumaan, Himanen sanoi Verkkouutisten Sanna Ukkola Show’ssa, jossa oli mukana myös kansanedustaja Pekka Toveri (kok.)

Himanen totesi, että käännytyslaki on hankala asia, koska kansainväliset sopimukset suojelusta velvoittavat valtioita, vaikka ne on laadittu toisen maailmansodan jälkeen tilanteessa, jolloin ei ajateltu, että jokin valtio voisi käyttää hyväkseen pakolaisen asemassa olevia ihmisiä. Nyt kansainvälisestikin keskustellaan siitä, mitä sopimuksille pitäisi tehdä.

– Itse olen sitä mieltä, että niitä pitäisi kyetä muuttamaan siten, että välineellistetty maahantulo tehtäisiin laittomaksi ja asiaksi, jota pakolaissopimukset eivät kattaisi, vaan valtiot olisi oikeus suojautua, Himanen sanoi ja jatkoi, että nyt kun sopimusjärjestelmä on entisellään, Venäjä hyödyntää sen aukkoja.

– Muut EU-maat katsovat hyvin tarkkaan Suomea, miten me tämän asian juridisesti ratkaisemme. Se on hyvin vaikea kysymys.

Himanen totesi, että pääosin poliittisella kentällä ollaan yhtä mieltä siitä, että kyse on kansallisesta turvallisuudesta, mutta näkemykset eroavat sen suhteen, mitä kansallisen turvallisuuden hyväksi voidaan tehdä.

Rajalaki pitäisi Himasen mukaan saada läpi. Se ei tarkoita, että ryhdyttäisiin torjumaan turvapaikanhakijoita, vaan sitä, että voidaan toimia tarpeen vaatiessa, hän muistutti.

KATSO UUSIN JAKSO:
Sanna Ukkola Show: Venäjä voi siirtyä salamurhiin Euroopassa

Merja Kyllönen esittää rajaratkaisua: Turvapaikat vain Moskovan lähetystön kautta

Vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen ehdottaa Verkkouutisten Sanna Ukkola Showssa turvapaikkahakemusten käsittelyn siirtämistä Moskovan suurlähetystöön.

– Jos me haluamme antaa viestiä Venäjälle, kuten hallituksen rivien välistä olen lukenut, miksei me oteta käyttöön sellaista keinoa, että vain Moskovan suurlähetystössä otettaisiin vastaan turvapaikanhakijoita.

Samaan ohjelmaan osallistunut kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra pitää ajatusta kiinnostavana.

– Tästä on jossain käänteissä ollut puhetta.

– En ole ulkoministeriön tämän hallinnonalan asiantuntija enkä tiedä, miten se olisi mahdollista toteuttaa. Mutta tätä kannattaisi selvittää, Kopra totesi.

Kyllönen huomautti myös, että monet itärajan yli tulleet turvapaikanhakijat ovat joutuneet Venäjän hybridivaikuttamisen uhreiksi.

– Se on iso kysymys, miten he ovat hybridivaikuttamisen kautta päätyneet salakuljetetuiksi ja maksaneet rahaa siitä, että heidät on tuotu leireiltä tänne. Heille on synnytetty mielikuva, että täältä voi saada työpaikan, uuden elämän ja pääsyn Euroopassa olevien sukulaisten ja perheiden vuoksi.

Kyllösen mukaan Venäjä on taitava hybridivaikuttamisessa ja tekee sitä kokoajan myös pakolaisleireillä. Hänen mukaansa siksi asioita tulisi tarkastella myös laajemmassa kuvassa, kun Suomessa valmistellaan lainsäädäntöä.

LUE MYÖS:
Sanna Ukkola Show: Rajalaki vastatuulessa, RKP ja vihreät miettivät

Voitaisiinko koko itäraja aidata? ”Siihen emme kykene”

Suomen itärajalle on rakennettu esteaitaa, jonka tarkoituksena on parantaa rajaturvallisuutta. Raja-aitaa on rakennettu muun muassa raja-asemien ja rajanylityspaikkojen lähialueille.

Toisinaan julkisuudessa on esitetty ajatuksia, pitäisikö koko itäraja aidata kokonaan.

Verkkouutisten Sanna Ukkola Show:ssa vieraillut kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) huomauttaa, että koko itärajan aitaaminen piikkilanka-aidoilla ei ole realistinen vaihtoehto. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että Suomella on Venäjän kanssa yhteistä maarajaa noin 1 350 kilometriä.

– Se on Suomenkin mittakaavassa aivan suunnattoman kokoinen raja. Siihen emme kykene, että voisimme vetää piikkilankaa koko rajalinjan, Kiljunen sanoo.

Hänen mukaansa raja-aitaa on pystytetty rajanylityspaikkojen läheisille kilometreille siksi, etteivät ihmiset pääsisi pyrkimään joukoittain maahan esimerkiksi raja-asemien viereisten pelto- tai metsäalueiden kautta.

– Näin me pyrimme hallitsemaan, että maahantulo kulkee raja-aseman kautta.

Kiljunen myös huomauttaa, että tällä hetkellä kukaan poliitikko ei ole ajattelemassa, että koko pitkä rajalinja Ivaloon asti aidattaisiin piikkilinjalla.

– Tällaisia laskelmia ei ole realistista tehdä.

Samassa ohjelmassa vierailleen kokoomuksen kansanedustajan Jarno Limnéllin mukaan jää nähtäväksi, kuinka suureksi raja-aidan hyöty tulee muodostumaan, kun se ei kata koko rajalinjaa.

– Raja-aitoja on mietitty sellaisille alueille, joille voisi suuntautua ihmisvirtoja.

Hän myös korostaa, että pitää muistaa, ettei Suomen itärajalle pystytettävä raja-aita ole samanlainen este kuin esimerkiksi Israelin ja Libanonin rajalla olevat massiiviset esteaidat.

– Nämä (itärajan esteaidat) ovat sellaisia, että niillä pyritään ohjaamaan ihmisiä ja ihmisvirtoja tiettyihin paikkoihin, missä ihmiset ovat heitä valmiina odottamassa, Limnéll toteaa.

Kimmo Kiljunen nostaa esiin myös sen, että Suomen itärajaa suojaa suurissa määrin luonto.

– Siellä on valtavat metsä- ja suoalueet. Ne ovat toivottomia paikkoja siviilipakolaisten tulla eivätkä edes viranomaiset kykene toimittamaan sinne ihmisiä massoittain.

– Täytyy olla realisti, mutta kaikkeen täytyy toki varautua, Kiljunen jatkaa.