Suurimpien puolueiden eurovaaliehdokkaat ovat yksimielisiä siitä, että Euroopan unionin tulee käyttää yhteisiä varoja puolustusteollisuuden tukemiseen tulevalla kaudella, selvisi tiistaina järjestetyssä Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) suuressa vaalitentissä.

Myös Ukrainan tukemisen jatkaminen saa ehdokkailta varauksettoman tuen.

Ehdokkaiden kanta EU:n yhteisvelan käyttöön sen sijaan jakaa jo selvemmin mielipiteitä.

Evan vaalitenttiin osallistui kuuden suurimman eduskuntapuolueen edustajat.

– EU:n pitää kyetä jatkamaan Ukrainan tukemista, jotta maan siviiliyhteiskunta saadaan pidettyä pystyssä, totesi kokoomuksen eurovaaliehdokas Pekka Toveri.

Toveri muistutti myös, että EU voisi edelleen kiristää Venäjää vastaan asetettuja sanktioita.

– Venäjän sotaa rahoitetaan edelleen sadoilla miljoonilla euroilla.

Toveri muistutti, että EU:n sisämarkkinat on saatava toiminaan. Hän korosti liike-elämän ja markkinoiden roolia investointien vauhdittajana.

– Teollisuus ei ole tarpeeksi nälkäistä ja kilpailuhakuista, jos isot maat subventoivat investointihankkeita.

EVAn tuoreen arvo- ja asennekyselyn mukaan 48 prosenttia suomalaisista suhtautuu kielteisesti EU:n uuteen yhteisvelkaan. Vajaa viidennes (19 prosenttia) suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen ei pitäisi vastustaa, jos EU:ssa päätetään yhteisvelan ottamisesta.

– Olen ehdottomasti yhteisvelkaa vastaan, Toveri totesi.

SDP:n eurovaaliehdokas Maria Guzenina kantoi huolta laitaoikeiston mahdollisesta noususta tulevissa EU-vaaleissa.

– Laitaoikeistosta on nousemassa synkät voimat ja tilanne on hälyttävä. Emme voi ummistaa silmiä, että laitaoikeisto ja -vasemmisto ovat tehneet destruktiivista politiikkaa Ukrainan tukemisessa ja ilmastopolitiikassa, hän totesi.

Guzeninan mielestä Venäjältä jäädytettyjen varojen käyttämisestä pitäisi päättää vastaisuudessa määräenemmistöillä yksimielisyysvaateiden sijaan. Tällä hetkellä esimerkiksi Unkari on vastustanut asiaa, joka on myös juridisesti vaikea.

Guzenina arvioisi uudelleen myös EU:n tukipolitiikkaa ja sen kriteereitä.

– Pitäisi katsoa, toimivatko esimerkiksi maataloustuet tehokkaasti ja kohdistuvatko ne paikkoihin, joissa niistä on hyötyä.

Guzeninan kanta yhteisvelkaan on lähtökohtaisesti ei.

– Jos sota pitkittyy, Venäjälle pitää kuitenkin antaa viesti, että rahat eivät lopu. Ukrainaa ei jätetä yksin.

Vihreiden eurovaaliehdokas ja istuva meppi Ville Niinistö arvioi, että EU:n puolustusteollisuuteen tarvitaan ensi kaudella kymmenien miljardien eurojen panostus.

Niinistön mukaan Suomen on katsottava itseään peiliin investointien ja kilpailukyvyn suhteen.

– Suomessa vihreä siirtymä on ymmärretty liian kapeasti. Vihreä siirtymä on tuonut EU:n talouskasvusta 30 prosenttia, mikä on merkittävä onnistuminen.

Niinistö kritisoi Suomen hallitusta geopoliittisesti naiiviksi valtiontukien suhteen. Saksa ja Ranska ovat viime vuosina subventoineet suoraan sadoilla miljardeilla euroilla maihinsa tulevia investointeja.

– On selvää, että Saksa ja Ranska eivät suostu tukihanojen kiinni laittamiseen, ellei EU:lle saada yhteistä teollisuuspolitiikkaa.

Niinistö arvioi, että tulevalla kaudella EU:n budjetin korotuspaineet ovat 20-30 prosentin luokkaa.

– Ensisijainen ratkaisuni saada EU:lle lisää rahaa on päästökauppatulot.

Yhteisvelka on Niinistön mielestä huonosti osuva ratkaisu useimpiin ongelmiin.

– Yhteisvelkaa en halua sulkea systemaattisesti pois, koska elämme yhteisellä talousalueella ja käytämme sitä jo esimerkiksi Ukrainan tukemisessa, hän totesi.

Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Vilhelm Junnila tyrmäsi yhteisvelan ottamisen.

– Yhteisvelan ottamisessa ei ole järkeä. Instrumentit ovat tehottomia. Elpymisväline on ollut yksi unionin järjettömimmistä ratkaisuista.

Perussuomalaisten kannattajat suhtautuvat Evan tutkimuksen mukaan suomalaisista eduskuntapuolueista kriittisimmin EU:n yhteisvelan ottamiseen. Junnila jätti kuitenkin yhden takaportin: Ukrainan tukemisen.

– Jos Ukraina olisi romahtamassa ja siitä uhkaisi koitua erinäisiä vakavia seurauksia, siinä tilanteessa pitäisi arvioida, mikä on paras tuki-instrumentti. Yhteisvelka ei välttämättä silloinkaan olisi ensimmäinen ratkaisu, hän pyöritteli kysymystä.

Keskustan eurovaaliehdokas Mika Lintilää arvelutti, turtuvatko ihmiset ennen pitkää Ukrainan tukemiseen, vaikka tuki on tällä hetkellä vankka.

– Enemmän pitäisi puhua EU:n yhteisestä varautumisesta. Nämä ovat myös ensimmäiset EU:n sotavaalit, hän muistutti.

EU:n valtiontukien käyttöä Lintilä piti isona ongelmana ja kilpailua vääristävänä.

Hän arvioi, että EU:n budjettiin voitaisiin saada lisää rahaa ensi kädessä hiilitullien ja jäsenmaksutulojen kautta.

– Rahoitusta tarvitaan Ukrainan tukemiseen, tki-rahoituksen lisäämiseen sekä unionin kilpailukyvyn nostamiseen.

Lintilä muistutti, että yhteisvelkakeskustelu on vaikea, koska Ukrainaa käytetään puntarina toisella puolella. Hän arvioi, että yhteisvelan lisääminen voi nostaa riskiä velan hoitamiseen liittyvän moraalikadon yleistymiseen.

Vasemmistoliiton eurovaaliehdokas Jouni Jussiniemi vastasi kritiikkiin siitä, että EU-parlamentin vasemmistoryhmässä istuu yksittäisiä edustajia, jotka eivät ole ilmaisseet tukevansa Ukrainaa.

– En tunnista Suomen vasemmistossa sellaista, ettei haluttaisi tukea Ukrainaa, hän totesi.

Hän muistutti EU:ssa olevan veronkiertoa, jota tilkitsemällä unioni voisi saada lisätuloja. EU-tason verot Jussiniemi tyrmää.

– EU:n yhteisvelka ei voi olla itsetarkoitus. Mutta voi olla pakottavia kohteita sitä käyttää.

Jussiniemi kantoi myös huolta laitaoikeiston mahdollisesta vahvistumisesta parlamentissa.

– Pelkään, että ihmisoikeuskysymyksiä ei valvota samalla tavalla, jos tapahtuu iso siirtymä oikealle. Aletaanko näistä arvoista sen jälkeen tinkimään, hän pohti.