Tuhoutunut auto Irpinin kaupungissa Ukrainassa. LEHTIKUVA / AFP Sergei Supinsky

Vladimir Putinilta uusi selitys sille, miksi Kiova säästyi valtaukselta

Venäjän presidentti väitti vältelleensä "verenvuodatusta".
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Venäjän presidentti Vladimir Putin antoi uuden selityksen sille, miksi Ukrainan pääkaupunki Kiovaan ei hyökätty talvella 2022. Selitys tuli esille presidentin Venäjän valtion Rossija1-kanavalle antamassa haastattelussa.

Tarkoituksena oli Putinin mukaan välttää ”tilanteen kärjistymistä ja verenvuodatusta”. Putin väittää, että tuli huijatuksi.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

– Eräät Euroopan johtajat sanoivat minulle puhelimessa, että Ukraina ei voi allekirjoittaa rauhansopimusta ase ohimollaan. Minä kysyin, että mitä pitäisi tehdä, ja minulle vastattiin, että meidän joukkomme täytyy vetää Kiovasta, Putin sanoi haastattelua siteeraavan riippumattoman Mediazonan mukaan.

– Pidimme mahdollisena, että meitä huijataan. Vuosikymmeniä meitä on petetty näin: sanotaan yhtä ja tehdään toista. Siitä huolimatta, välttääksemme vakavaa verenvuodatusta ja jonkinlaista vakavaa sotaa, me joka tapauksessa suostuimme ja ryhdyimme vetämään joukkojamme Kiovasta maaliskuun lopussa.

Putin puhui sikäli totta, että maaliskuussa 2022 Venäjän ja Ukrainan edustajat tosiaan neuvottelivat Istanbulissa sodan lopettamisesta heti alkuunsa. Venäjän asevoimat eivät kuitenkaan koskaan edenneet Kiovaan asti.

Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan alkoi 24. helmikuuta kolmesta suunnasta: koillisesta Harkovan suunnalta, idästä Luhanskista ja etelässä Krimiltä. Valko-Venäjältä lähetetyt Venäjän asevoimat pyrkivät saartamaan Kiovan, johon kohdistui ilmaiskuja. Venäjä yritti ottaa strategisen Hostomelin lentokentän haltuunsa maahanlaskujoukkojen avulla, mutta epäonnistui.

Varsinaista maahyökkäystä Kiovaan ei tullut. Venäjän asevoimat jäivät lähikaupunkeihin, joista Venäjän sotilaat poistuivat taistelujen jälkeen maaliskuun lopussa.

Putin sanoi Rossija1:lle, että huhtikuussa 2022 Venäjä oli valmis allekirjoittamaan rauhansopimuksen. Mutta sitten ”Kiova” oli ilmoittanut haluavansa pitää taukoa ja konsultoivansa liittolaisiaan.

– Sitten saapui Boris Johnson, silloinen Britannian pääministeri, mahdollisesti Yhdysvaltojen hallinnon ja sen johtajan Joe Bidenin suostuttelemana. Ja he suostuttelivat ukrainalaiset jatkamaan sotaa, Putin esitti.

Venäjän asevoimien sotilaat olivat viettäneet Kiovan seudun lähikaupungeissa lähes kaksi kuukautta. Näihin lähikaupunkeihin lukeutuvat muiden muassa Ivankiv, Irpin ja Butša. Kun Venäjän sotilaat vetäytyivät niistä taistelujen jälkeen maaliskuun lopussa, pääsivät ukrainalaiset näkemään mitä kaupungeissa oli tapahtunut.

Tuoreet kuvat varsinkin Butšasta muuttivat historiaa. Ukrainan pääsyyttäjä Andrii Kostin arvioi vuonna 2023, että Venäjän armeija teki pelkästään Butšassa noin 9000 sotarikosta ja tappoi yli 1700 siviiliä.

Järkytys Venäjän asevoimien raakuudesta ja kurittomuudesta saattoi hyvinkin olla yksi syy sille, että Venäjä ei saanut ketään laittamaan allekirjoitustaan sopimukseen Istanbulissa huhtikuussa. Mistään jalomielisyydestä ja ”verenvuodatuksen välttämisestä” Kiovan säästämisessä ei ollut kyse.

Yksi todellinen syy saattoi olla Hostomelin kentän valtauksen epäonnistuminen. Vallattuna Hostomelin kentän kautta olisi kulkenut tauottomana lentorahtina Pihkovan tukikohdasta joukkoja, tykkejä, ammuksia, polttoainetta ja kaikkea muuta mitä Kiovan valtaamiseen olisi tarvittu. Valko-Venäjältä valtaamista varten kohti Kiovaa ohjattu jättimäinen, noin 60 kilometriä pitkä panssarivaunujen ja sotilaiden letka hyytyi jo maaliskuun alussa. Huolto ei toiminut, polttoaine loppui, ja turhautuneet sotilaat jäivät lähikaupunkeihin kiduttamaan, raiskaamaan ja murhaamaan siviilejä.

Putinin tuore ulostulo voidaan nähdä kannanottona Donald Trumpin presidenttikautensa alkajaisiksi esittämiin kommentteihin siitä, että Ukrainaan pitäisi neuvotella rauha. Trump on antanut nimittämälleen erityisedustaja Keith Kelloggille sata päivää aikaa hoitaa asian. Aiemmin Putin on ilmoittanut, ettei suostu neuvottelemaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa koska ei pidä tätä lykkääntyneiden vaalien vuoksi Ukrainan laillisena presidenttinä. Putin on itse muuttanut Venäjän perustuslakia ja poistanut rajoituksen presidentin virkakausista. Presidentinvaaleja Venäjällä ei ole pidetty riippumattomina.

 

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS