Vladimir Putin on pyrkinyt oikeuttamaan maansa veristä aggressiota vetoamalla Naton Venäjälle muodostamaan akuuttiin turvallisuusuhkaan. Lännessä Putinin väitteet on kerta toisensa jälkeen tyrmätty. Äskettäisessä puheenvuorossaan myös Norjan puolustusvoimien komentaja, kenraali Eirik Kristoffersen totesi Venäjän presidentin tietävän hyvin, että Nato ei ole uhka.
– Jos hän uskoisi meidän uhkaavan Venäjää, hän ei olisi voinut siirtää kaikkia joukkojaan Ukrainaan, Kristoffersen sanoi 16. syyskuuta Oslossa.
Hän muistutti Venäjän vetäneen pois noin 80 prosenttia niistä joukoista, jotka oli sijoitettu Norjan rajan läheisyyteen ennen helmikuuta 2022.
– Putin on ottanut tämän riskin, koska hän tietää, että Nato ei uhkaa ketään, Kristoffersen totesi.
Mikäli Kreml pitäisi läntistä puolustusliittoa aidosti uhkana, Venäjä olisi reagoinut Suomen liittymiseen sen jäseneksi täysin eri tavalla, Naton sotilaskomitean puheenjohtaja, hollantilaisamiraali Rob Bauer huomautti samassa tilaisuudessa.
Atlantic Council -ajatushautomon Ukraine Alert -palvelua johtava Peter Dickinson arvioi tuoreessa artikkelissaan
Bauerin kommenttien korostavan Venäjän puheiden ja tekojen välistä epäjohdonmukaisuutta. Vaikka Suomen Nato-jäsenyys yli kaksinkertaisti Venäjän ja Naton välisen maarajan ja Itämeri on muuttumassa ”Nato-järveksi”, Venäjän vastatoimet ovat jääneet lähinnä uhoamisen tasolle.
Estää kiusaamasta naapureita
Vladimir Putinin silmiinpistävä välinpitämättömyys Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä kohtaan saattaa Dickinsonin mielestä täysin naurunalaiseksi hänen väitteensä, joiden mukaan ”sotilaallinen erikoisoperaatio” Ukrainaa vastaan oli välttämätön maan Nato-pyrkimysten vuoksi.
– Vaikka Ukraina on ymmärrettävästi ollut Venäjän vuonna 2014 aloittaman hyökkäyksen jälkeen yhä innokkaampi liittymään Natoon, jäsenyys ei näyttänyt edes hämärästi uskottavalta, hän sanoo.
Silti Putin väittää, että Naton laajentuminen vuoden 1991 jälkeen olisi rikkonut Venäjälle annettuja lupauksia, ja selittää hyökkäyksen Ukrainaan olevan ennaltaehkäisevä toimi maansa suojelemiseksi.
– Venäjän närkästys Naton laajentumista kohtaan on vilpitöntä, mutta sillä on vain vähän tekemistä turvallisuushuolien kanssa. Putin vastustaa Natoa, koska se estää Venäjää kiusaamasta naapureitaan, Dickinson toteaa.
– Venäjän sotilaallisen läsnäolon dramaattinen vähentäminen Naton vastaisella rajalla olisi ollut mahdotonta, jos joku Kremlissä olisi tosissaan uskonut liittouman muodostavan uskottavan uhan. Niin ei selvästikään ole. Putin ymmärtää vallan hyvin, että ajatus Naton hyökkäyksestä Venäjälle on absurdi, mutta on käyttänyt sitä kyynisesti hyväkseen oikeuttaakseen rikollisen hyökkäyksensä Ukrainaan.
