Puolustusliitto Naton jäsenmaat ovat sopineet tavoitteesta käyttää puolustukseen viisi prosenttia bruttokansantuotteesta. Espanja suhtautui aiemmin epäilevästi tavoitteeseen.
Tallinnassa toimivan kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskus ICDS:n johtaja, tutkija Kristi Raik sanoo Postimees -lehdelle, että Espanjan asenne kuvaa hyvin erilaisia näkemyksiä eurooppalaisten Nato-maiden välillä.
– On valtiot meidän alueellamme – Pohjoismaat, Baltian maat, Puola ja sanoisin myös Saksan kulkeneen siihen suuntaan – jotka ottavat puolustusmenojen kasvattamisen todella vakavasti. Mutta sitten on joukko Etelä-Euroopan maita, jotka julkisesti pohtivat, tehdäänkö tätä kaikkea vain (Donald) Trumpin miellyttämiseksi, Kristi Raik kuvaa keskusteluja.
Hän ei ymmärrä keskustelua siitä, että puolustusmenojen korottaminen olisi jotenkin nöyrtymistä Trumpin edessä.
– Voin itsekin olla samaa mieltä siitä, että on nöyryyttävää olla niin riippuvainen Yhdysvalloista kuin Eurooppa nyt on. Ja siksi täytyy tehdä jotain riippuvuuden vähentämiseksi, Kristi Raik toteaa.
Viiden prosentin puolustusmenotavoitteessa 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta käytettäisiin niin sanottuun kovaan puolustukseen ja 1,5 prosenttia esimerkiksi infrastruktuuriin ja kyberturvallisuuteen.
– Todellisuudessa puhumme 3,5 prosentin suuruisista puolustusmenoista. Se, mitä sen päälle lisätään, voidaan kyllä nähdä Trumpille mieluisana tekona. Mutta tuo 3,5 prosenttia itsessään on puhtaasti Euroopan omassa intressissä. En koe, että ponnistelisimme Yhdysvaltojen vaatimuksesta. Päinvastoin, Eurooppa itse tarvitsee tätä, Kristi Raik sanoo.
Hänen mukaansa joissakin Euroopan maissa on jumitettu keskustelemaan siitä, onko Venäjän hyökkäys Nato-maahan mahdollista.
– Kuulen varsin usein asiantuntijoiltakin arvioita, että se on niin epätodennäköistä, että meidän ei oikeastaan pitäisi käyttää viittä prosenttia puolustukseen sen vuoksi, Kristi Raik sanoo.
Joissakin Naton jäsenmaissa uhka-arvio on hänen mukaansa erilainen.
– He eivät pidä Venäjää suorana uhkana. Valitettavasti ei ole myöskään täysin ymmärretty, että jos Venäjä todella hyökkäisi mihin tahansa Nato- tai EU-maahan, olisi se hyökkäys kaikkia liittolaismaita vastaan, Kristi Raik toteaa.
– Ei voi olla niin, että yhtä maata vastaan hyökätään ja muita maita se ei erityisemmin koskettaisi. Sillä olisi erittäin dramaattiset seuraukset riippumatta siitä, mitä Nato tekisi tai jättäisi tekemättä. Pahinta olisi, jos Nato ei tekisi mitään – sen uskottavuus romahtaisi, hän jatkaa.
Kristi Raik varoittaa vilunkipelistä, että joillakin Naton jäsenmaille lupaus puolustusmenojen korotuksesta voi jäädä puheiden tasolle.
– Tämä on nyt riskialtis paikka. Vasta kuitenkin seuraavien kuukausien tai vuosien aikana näemme, alkavatko Euroopan maat todella siirtyä kohti tätä viittä prosenttia, hän toteaa.
– Tässä on vaarana, että ne, jotka tällä hetkellä ilmoittavat viidestä prosentista vain varmistaakseen huippukokouksen rauhanomaisen läpimenon, alkavat nopeasti etsiä keinoja kiertää sitä ja viivästyttää sitä uudelleen.
