Terveyskeskuslääkäreiden aitojen potilaskontaktien määrät ovat romahtaneet vuosituhannen alkuun verrattuna, muistuttaa kirurgi-kansanedustaja Ville Väyrynen (kok.) blogissaan.
Väyrynen viittaa Helsingin Sanomien artikkeliin, jossa Satakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuualuejohtaja Simo Rehunen kritisoi suomalaista tapaa, jossa potilaiden hoitoon pääsy on tehty perustasolla hankalaksi, tehottomaksi ja byrokraattiseksi.
– Syitä on varmasti monia, mutta artikkelissa yhdeksi merkittäväksi tekijäksi mainitaan byrokraattinen ja paljon resurssia vaativa hoidontarpeen arviointi sekä loputon hoitaja- ja lääkäriresurssia nielevä puhelinrumba, Väyrynen pohtii.
– Sinänsä hyvää tarkoittava toimintamalli on johtanut tehottomaan ja vaikuttamattomaan soittojen, konsultaatioiden ja takaisinsoittojen limboon. Lääkäriaikaa toivova potilas turhautuu ja saa mielikuvan järjestelmästä, jossa valtaosa energiasta käytetään potilaskontaktien välttelyyn. Kansalaiselle välitetään aktiivisesti kuvaa, jossa järjestelmä tuntee hänen toiveensa ja tarpeensa paremmin kuin hän itse, lääkäritaustainen Väyrynen muistuttaa blogissa.
Ongelma ei kuvannu lääkäritaustaisen kansanedustajan mielestä pelkästään potilaiden turhautumisena.
– Toimintamalli ohjaa myös terveydenhuollon ammattilaisten resurssia aivan muualle, kuin hyvinvoinnin tuottamiseen potilaille. Koulutetun sote-henkilöstön ydintehtävänä ei ole arvioida puhelimitse potilaan hoidontarvetta, vaan parhaimpansa mukaan vastata tähän tarpeeseen. Keinotekoinen hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitotapahtuman byrokraattinen erittely aiheuttaa ainoastaan kitkaa ja häiriökysyntää, helpottaen toki kammioissaan ruutua tuijottavien tilastonikkareiden ahdistusta. Näennäisiä kontakteja syntyy tuhatmäärin, mutta vaikuttavuus on pakkasella. Nykyisessä kysynnän ja tarjonnan epäsuhdassa meidän kannattaa kysyä itseltämme, haluammeko palvella potilaita vaiko byrokraatteja, Väyrynen kysyy.
Kansanedustaja muistuttaa, että harva pyrkii vastaanotolle aikansa kuluksi.
– Yksi tärkeä palanen terveydenhuollon henkilöstön ammattitaitoa on tietää milloin hoitoja, tutkimuksia tai toimenpiteitä ei vaadita. Tämä tulee myös kyetä potilaalle kertomaan.
Väyrysen mukaan erilaisia tuotantotapoja täytyy hyödyntää ja niiden tulee olla saavutettavissa matalalla kynnyksellä. Nettiajanvaraus täytyy Väyrysen mukaan mahdollistaa ilman erillistä puhelinvelvoitetta. Jos ihminen kokee tarvitsevansa apua, on hoidontarpeen arviointi tehty sillä hetkellä.
– Lähtökohtana tulee olla se, että yhteyttä ottava kansalainen on todella avun tarpeessa, eikä se viisastelemalla muuksi muutu. Terveydenhuollon resurssit on ohjattava potilaiden hyödyksi. Potilas kuuluu keskiöön ja terveydenhuollon ammattilainen auttamaan potilasta, Väyrynen muistuttaa.
