Venäjän Davosiksikin aikoinaan kutsuttu Pietarin kansainvälinen talousfoorumi on venäläisen talousasiantuntijan Aleksandra Prokopenkon mukaan vuosi vuodelta vähemmän kansainvälinen.
Foorumi perustettiin yli kaksikymmentäviisi vuotta sitten ulkomaisille sijoittajille suunnatuksi Venäjän talouden esittelytilaisuudeksi. Vielä vuonna 2014 tapahtuneen Krimin valtauksen jälkeenkin se pysyi tärkeänä kansainvälisenä tapahtumana, johon osallistui BP:n, Shellin, Philipsin, Totalin ja muiden vastaavien suuryritysten avainhenkilöitä sekä Intian Narenda Modin, Kiinan Xi Jinpingin ja Ranskan Emmanuel Macronin kaltaisia valtiojohtajia.
Tämänvuotisessa tapahtumassa kesäkuussa ei Prokopenkon mukaan länsimaisia poliitikkoja, sijoittajia eikä toimittajia enää nähty.
– Tänä vuonna jopa jotkut venäläiset toimitusjohtajat jättivät foorumin vähin äänin väliin. Valtuuskunnat olivat pieniä, ja ulkomaisten maiden ja yritysten edustus – myös globaalista etelästä, johon Venäjä on oletettavasti keskittynyt – oli ministeritason alapuolelta, saksalaisessa DGAP-instituutissa työskentelevä Prokopenko kertoo Carnegie-ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Ennen nykyistä tehtäväänsä Prokopenko on toiminut muun muassa Venäjän keskuspankin ja Moskovan talouskorkeakoulun palveluksessa.
Uhmakkaita väitteitä
Presidentti Vladimir Putinin foorumissa pitämä puhe noudatti Prokopenkon mukaan odotettua kaavaa. Putin ylisti Venäjän kasvavaa bruttokansantuotetta, vaikka maalle asetetaan yhä tiukempia talouspakotteita. Inflaatio on hänen mukaansa Venäjällä ”alhaisempi kuin monissa länsimaissa” ja työttömyyskin ennätyksellisen matalalla tasolla.
– Paljon tärkeämpää on kuitenkin se, mikä jäi sanomatta tämän uhmakkuuden keskellä. Esimerkiksi se, että puolustusmenot ovat Venäjän talouskasvun tärkein moottori tänä vuonna ja että sotateollisuuskompleksi on johtanut teollisuustuotannon kasvua jo useiden kuukausien ajan vetäen koko muuta tehdasteollisuutta perässään, Prokopenko sanoo.
Vuoden 2023 neljän ensimmäisen kuukauden aikana Venäjän sotateollisuus kasvoi kokonaiset 25 prosenttia. Hänen mukaansa on kuitenkin selvää, että heti kun panostukset sotateollisuuteen pysähtyvät, koko talouskasvu pysähtyy.
– Presidentti vaikeni odotetusti myös siitä, että Venäjä ei ole onnistunut pääsemään eroon tuontiriippuvuudestaan. Hallitus ilmoitti ensin ulkomaankaupan ylijäämän olleen huhtikuussa 6,8 miljardia dollaria, mutta joutui tarkistamaan lukua 2,3 miljardiin dollariin. Toisin sanoen Venäjän tuonti kasvaa paljon ennakoitua nopeammin, kun taas vientitulot laskevat, Prokopenko toteaa.
Toisenlainen todellisuus
Ennätyksellisen alhainen työttömyys, jolla Venäjän johto mielellään ylpeilee, kertoo Prokopenkon mukaan ensisijaisesti siitä, että Venäjällä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi työntekijöitä. Tilannetta ovat pahentaneet kaksi maastamuuton aaltoa: ensimmäinen hyökkäyssodan puhkeamisen jälkeen ja toinen sen jälkeen, kun Putin oli syyskuussa 2022 ilmoittanut osittaisesta liikekannallepanosta.
– Sodassa olevan maan talous osoittaa ylikuumenemisen merkkejä. Kysyntä kasvaa, mutta kotimainen tavaroiden ja palveluiden tarjonta ei pysy sen tahdissa. Näin ollen hinnat nousevat sen sijaan, että tuotanto lisääntyisi. Inflaatiosta vastaava keskuspankki raportoi jo nyt, että kausiluonteinen deflaatio ei ole todennäköinen, ja valmistautuu koronnostoon, Prokopenko sanoo.
– Sitäkään presidentti ei maininnut, että näennäisestä budjettivakaudesta huolimatta (toukokuussa talousarvio oli tasapainossa ilman alijäämää) hallitus on vuoden alusta lähtien kerryttänyt jo 3,4 biljoonan ruplan (yli 40 miljardin dollarin) alijäämän ja taistelee epätoivoisesti jokaisesta kopeekasta – toisinaan pitkän aikavälin suunnitelmien kustannuksella, Prokopenko toteaa.
Itsepetoksen foorumi
Venäjän hallitus puhuu Prokopenkon mukaan mielellään talouden kestävyydestä ja pitkän aikavälin kasvusta, mutta tosiasiassa virkamiehet ajattelevat nykyään vain lyhyellä aikavälillä.
– Sijoittajat – mistä ikinä ovatkaan kotoisin – suosivat kuitenkin pitkän aikavälin suunnittelua, hän huomauttaa.
– Kukaan täysjärkinen sijoittaja ei voi olla huomaamatta, että puheet suotuisasta taloudellisesta toimintaympäristöstä ovat pelkkää farssia, että Ukrainassa käydään tuhoisia taisteluita ja uhotaan ydiniskuilla tai että Venäjän palkkasotilaat ja puolustusministeriö kamppailevat julkisesti keskenään, hän toteaa.
– Neljännesvuosisadan jälkeen Pietarin kansainvälinen talousfoorumi on muuttunut arvostetusta sijoitusfoorumista esiintymisareenaksi ikääntyvälle itsevaltiaalle, joka on onnistunut vakuuttamaan itselleen, että kaikki sujuu yhä suunnitelmien mukaan.
