Venäjä oli jo ennen Vladimir Putinin vuonna 2022 aloittamaa täysimittaista hyökkäyssotaa siirtynyt kohti autoritaarisempaa hallintoa, mutta kolmen viime vuoden aikana kehitys on Aleksandr Gabujevin mukaan merkittävästi kiihtynyt.
– Vaikka maa oli jo etääntymässä lännestä, se oli edelleen vahvasti integroitunut Euroopan, suurimman kauppakumppaninsa, talouteen, Carnegie-ajatushautomon Venäjän ja Euraasian tutkimuskeskusta johtava Gabujev sanoo ranskalaislehti l’Expressille antamassaan haastattelussa.
– Sota on horjuttanut tätä tasapainoa perusteellisesti, eikä mikään viittaa siihen, että voisimme enää koskaan palata vuotta 2022 edeltäneeseen tilanteeseen. Venäjästä on tullut Euroopalle pysyvä haaste ja uhka, hän toteaa.
Venäjällä vallitsee hänen mukaansa Kremlin systemaattisella propagandalla lietsoma viha länttä kohtaan, ja viimeisetkin soraäänet on kovien sortotoimien avulla vaiennettu.
– Helmikuun 24. päivän 2022 jälkeen Venäjä on siirtynyt historiansa synkkään vaiheeseen, joka on paljon vaarallisempi sekä maalle itselleen että Euroopalle. Vaikka sota päättyisi, Vladimir Putinin hallinto ei palaa sotaa edeltävään tilaan, hän varoittaa.
Skeptisyys ja jopa vihamielisyys länttä kohtaan ei hänen mukaansa suinkaan alkanut vasta Ukrainan sodan myötä, vaan kielteiset asenteet juontavat juurensa kauas menneisyyteen.
– Venäläiset kokivat 1800-luvulla edustavansa ylivertaista kristillistä sivilisaatiota ja suhtautuivat halveksuvasti ”rappioituneeseen” länteen, jonka katsottiin hylänneen uskonsa. Ne, jotka ovat juuttuneet kiinni kylmään sotaan, uskovat, että amerikkalaiset ja eurooppalaiset haluavat sinetöidä Neuvostoliiton romahduksen hyökkäämällä nyky-Venäjää vastaan, hän sanoo.
Putin on hänen mukaansa ympäröinyt itsensä henkilöillä, jotka vihaavat syvästi länttä. Esimerkkeinä hän mainitsee presidentin neuvonantajan Nikolai Patruševin, kenraali Aleksandr Dvornikovin ja turvallisuusneuvoston sihteerin Sergei Šoigun.
– Kaikki ajatukset rauhanomaisesta ja pragmaattisesta rinnakkaiselosta lännen kanssa on heitetty romukoppaan. Ukrainan sodan oikeutuksesta on mahdotonta käydä julkista keskustelua, ja Putin korostaa lännen Venäjälle aiheuttamaa uhkaa. Propaganda on voimistunut ja toistaa narratiivia, jonka mukaan Nato on vastuussa tästä kauheasta sodasta, jossa venäläiset on pakotettu taistelemaan ukrainalaisia veljiään vastaan. Tätä tarinaa toistetaan yhä uudelleen ja uudelleen kaikilla televisiokanavilla ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa, Gabujev toteaa.
– Olen puhunut monien eri elämänalueita edustavien ihmisten kanssa, ja he kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että länsivastaisuus on hyvin voimakasta ja voimistuu entisestään koko ajan. — Kyselyt osoittavat, että venäläiset kannattavat rauhaa, mutta rauhaa Venäjän ehdoilla.
Niin kauan kuin Vladimir Putin pysyy vallassa eikä Venäjää ole lyöty, maa jatkaa Gabujevin mukaan sotilaallista varustautumista ja muodostaa uhan Euroopalle. Putin saattaa hänen mukaansa uskoa, että nyt on historiallinen tilaisuus tuhota Nato.
– Hän voisi tähdätä johonkin enemmistöltään venäjänkieliseen kaupunkiin, kuten Viron Narvaan, testatakseen, reagoiko liittouma. Se olisi erittäin riskialtista uhkapeliä, mutta ei mahdotonta. Siksi Euroopan on kiireesti vahvistettava puolustustaan ja pelotettaan: ei ryhtyäkseen sotaan Venäjää vastaan, vaan välttääkseen sen, Gabujev painottaa.
