Verkkouutiset

Punainen tori Moskovassa. / LEHTIKUVA / AFP / Kirill Kudryavtsev

Arvio Kremlin ydinasepuheista: Horjuttaa turvallisuutta

Tutkijoiden mukaan ydinasekiristys on epäonnistunut Ukrainassa.

Ydinaseiden pelotevaikutus on säilynyt Ukrainan sodan aikana, mutta painostamisen välineeksi ne eivät kelpaa. Näin arvioivat Rooman NATO Defense College-puolustusakatemian tutkijat Pierre de Dreuzy ja Andrea Gilli puolustusliiton NATO Review-julkaisun tuoreessa artikkelissa.

Tutkijoiden mukaan Venäjän uhitteleva ydinaseretoriikka muodostaa Natolle yhden sen suurimmista turvallisuushaasteista sitten kylmän sodan päättymisen. Samalla konflikti on kuitenkin vahvistanut alan asiantuntijoiden jo pitkään esittämän teesin, jonka mukaan ydinaseilla on ennaltaehkäisevä pelotevaikutus, mutta ei niinkään kykyä painostukseen tai kiristykseen. Vladimir Putinin jatkuvat viittaukset maan ydinasearsenaaliin pyrkivät alunperin heikentämään länsivaltioiden tukea Ukrainalle sekä saada Ukraina antautumaan. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Vaikka kumpikaan Venäjän tavoitteista ei onnistunut, on ydinasepelote tutkijoiden mukaan kuitenkin toiminut molemmin puolin. Venäjä ei ole kohta kymmenen kuukautta kestäneen sodan aikana sotilaallisesti uhkaillut Nato-maita, ja välttänyt sellaista eskalaation kierrettä, joka vetäisi puolustusliiton suoraksi osapuoleksi sotaan. Samalla länsi on eskalaation pelossa poissulkenut joukkojen lähettämisen Ukrainaan ja lentokieltoalueen perustamisen maan ylle.

Venäjän retoriikka ja ydinasekiristys horjuttavat tutkijoiden mukaan kansainvälistä turvallisuusjärjestystä, ja hyökkäys ydinaseettomaan ja sotilaallisesti liittoutumattomaan Ukrainaan on korostanut  Naton ydinasepelotteen merkitystä. Vaikka tutkijat artikkelissaan eivät spekuloi mahdollisilla ydinaseiden käyttöskenaarioilla, toteavat he, että osa asiantuntijoista on nähnyt ydinaseet ennen kaikkea välineenä puolustaa territoriaalista status quota. Venäjä onkin useaan otteeseen korostanut turvautuvansa ydinaseisiin tilanteessa, jossa sen kansallinen olemassaolo on uhattuna. Kysymys kuulukin nyt, merkitseekö sodan mahdollinen leviäminen Krimin niemimaalle tämän kynnyksen ylittämistä.

Venäjä liitti Krimin laittomasti itseensä vuonna 2014. Ukraina on jo tehnyt alueella lennokki-iskuja, mutta eskalaation riski on Krimin suhteen mahdollisesti olemassa, de Dreuzy ja Gilli arvioivat.

Yhteenvedossa tutkijakaksikko toteaa ydinasekiristyksen epäonnistuneen Ukrainassa, mutta muistuttavat, että Venäjän toimien vaikutuksia on yhä vaikea arvioida. Aseistariisunnan tulevaisuus on lähivuosina vaakalaudalla, ja useat turvallisuutensa uhatuiksi kokevat maat saattavat vetää Ukrainan sodasta johtopäätöksen, että ydinaseiden hyöty pelotteen muodossa on haittoja suurempi.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta ,
MAINOS